Leica M11 vie M10R:n speksejä eteenpäin niin hyvässä kuin tarpeettomassa. M10R vei M-sarjan 40 megapikseliin ja M11 boostaa sen entisestään 60 megapikseliin. Megapikseleillä en tee kamalasti mitään.

Uusi kenno ei toki ole pelkkää pikseliä. Se on myös aiempaa kyvykkäämpi pimeänäkijä, mikä kiinnostaisi minua. Tiedämme, miten minun nykyinen M240 alkaa tuottaa ikävää raitakohinaa heti kun mennään ISO 3200:n yli. M11:n kenno tukee malliston ensimmäisenä kamerana myös sähköistä suljinta huippunopeaa kuvausta ajatellen.

Ulkoisesti kamera jatkaa M10:n jalanjäljissä. Fyysinen ISO-rulla olisi tosi kiva olla.

M11 toi uuden sulkimen peliin, ja se suljin on hieman omanlaatuisensa. Yleisesti tunnutaan kirjoittelevan netissä, että vakauden suhteen se ei ole mikään ihmeidentekijä, vaan että kuvaajan äärimmäinen huolellisuus vaaditaan saadakseen 100% teräviä kuvia.

Yksi merkittävä ominaisuus olisi uudistettu sähköetsin, jossa on resoluutiota enemmän. Tämä kamera voisi olla aika täydellinen sovitetulle linssille?

Leica M11M eli Monochrom tuli ulos vuosi M11:n jälkeen, mikä on totuttua nopeampi tahti Leicalta. Voisiko M11P tulla keväällä 2024?

Ehkäpä tärkein asia kaikista: mitä ihmettä M11P voisi tuoda pöydälle? Olisiko mahdollista saada M11S (harvempipikselinen malli; 24-36 megapikseliä)?

Toivoisin myös sähköisen ensiverhosulkimen optiota, joka mahdollistaisi toivottavasti vakaampaa kuvaamista.

Käydyt keskustelut Leica M11:sta ja siitä, mitä yleisö haluaa/vaatii M12:lta (julkaistaneen 2026) ovat nostaneet uuden skenaarion mietteisiini.

M11 on kompromisoinut – paremman sanan puutteessa – Leican sielua hieman, ja on odotettavissa että M12 kompromisoi sitä edelleen. Haluanko näitä kameroita, etenkin kun ne maksavat niin paljon kuin maksavatkin. Hittolainen, vaikka kamera olisi paluuta juurilleen ja olisi niin minunmyötäinen kuin olla ja voi, on kymppitonni kova raha laittaa tämmöiseen.

Kuvitellaan, että mennään vuodessa 2035. Kuvitellaan, että viimeinen minua kiinnostava digitaalinen Leica M -malli on nyt yli 10 vuotta sitten rakennettu ja myyty, ja kaikelle elektroniikalle ei enää luvata korjaustakuuta, koska esimerkiksi osien saatavuus on heikkoa.

Vuonna 1955 julkaistu M3 on kenties oikea vastaus. Ehkäpä upouusi Leica M6 tai MP on oikea vastaus. Leica myy filmille valottavaa MP:tä täyttä häkää. Filmileicat voi huoltaa Suomessa. Filmiä saa edelleen kaupoista vuonna 2035. Uskoisin, että jopa filmileicaa saa upouutena kaupasta vuonna 2035.

Inflaatioasiat sivuuttaen, nyt ostettu täyshuollettu ja huoltotakuullinen M3 on 6100 € halvempi valinta kuin upouusi takuullinen M10R. 6100 eurolla ostaa noin 210 rullaa filmiä kehityksineen eli n. 10k ruutua. Jos kehittää itse niin puhutaan 30k kuvasta.

Onko tämä minun tulevaisuussuunnitelma nyt tässä näin?

Leica forever. 8)