Valokuvaamisen teknisessä taidossa on monia optisia yksityiskohtia, joista ihmiset puhuvat keskenään eri medioissa. Useimmat kyllä tietävät, mistä puhuvat, mutta eivät toisaalta kommunikoi asioita aina ymmärrettävästi. Tästä johtuen jutuissa kulkee erilaisia väärinkäsityksiä samoista asioista, ja joskus sellainenkin, joka tietää jo arviolta, miten asiat ovat, saattaa mennä uudelleen sekaisin. Haluan tarjota keskusteluun oman panokseni.

• Valokuvan perspektiivi tai kompressio ei ole sidottu lainkaan polttoväliin. Kun puhutaan kameran kennon keskelle osuvaan kohteeseen, on tekijänä vain kameran ja kohteen välinen etäisyys.

  Jos halutaan ottaa sama kuva eri polttoväleillä niin, että kuva on samalla tavalla täynnä kuvattavaa kohdetta, on lyhyemmällä polttovälillä kuvaajan oltava kohdetta lähempänä ja täten perspektiivi on erilainen.

• Kameran kennon ja polttovälin ja aukkoluvun välinen korrelaatio. Moni ymmärtää, että isompikennoisella kameralla saa pienemmän syväterävyysalueen, kun linssi pysyy samana. Teknisesti ottaen kameran kenno on vain objektiivin tuottaman kuvaympyrän fyysinen kroppaus, ja kuka tahansa voi paintilla todeta, että olemassaolevaa kuvaa keskeltä kroppaamalla sen syväterävyys ei muutu mihinkään.

  Siispä kaikki aukkoon ja kennon kokoon liittyvä skeida liittyy todellisuudessa siihen, että kennon kroppifaktori muuttaa vain sitä, miten paljon tavaraa mahtuu kuvaan. Kroppikameralla saman kuvan ottaakseen täytyy ottaa askelia taaksepäin, jolloin täytyy myös tarkentaa kauemmaksi. Tästä en ole ihan varma, mutta oma mutu-tuntuma sanoisi, että kauemmaksi tarkennettaessa syväterävyysalue on yleisesti ottaen isompi. Melkein jokaisesta kennosta ja lasista saa puristettua hyvää bokehia ulos, jos tarkennetaan lähelle täydellä aukolla, puhelimia ja pokkarikameroita myöten.

  Ja optiikan polttoväli ei missään nimessä muutu sen mukaan, minkäkokoisen kennon eteen se lasi laitetaan. Moni vaihtelee polttovälejä sujuvasti tekstissä riippuen siitä, minkäkokoisista kennoista mahdetaan puhua, mutta kaikki tämä on omiaan luomaan hämäännystä. Itse yritän aina puhua oikeista polttoväleistä ja sitten puhun kinovastaavista polttoväleistä (joissa on siis kroppikerroin laskettu mukaan). Kinovastaava polttoväli on käytännössä kuvakulman suuruutta mittaava suure. Teknisesti ottaen olisi parasta, jos alettaisiin puhua kuvakulmista polttovälien sijaan, mutta vakiintuneet termit ovat vakiintuneita.