K1000:n rapeutumisen ja yleisten tekijöiden vallitessa päätin tarttua tuumasta toimeen, ja kävin koekuuntelemassa paria kiinnostavaa suljettua kuuloketta liikkeessä torstaina. 899 euron Focal Elegia tarttui mukaan.

Minulla oli määrä kuunnella Denon D9200, Beyerdynamic T5p (2. gen) ja mahdollisesti ujuttaa Focal Elegia mukaan. Elegia polarisoi kansakuntaa puolin ja toisin, ja D9200:sta kuulee paljon kehuja. Minua etenkin alkoi kiinnostaa kun harrastelijapalstoilla puhuttiin K1000:sta ja D9200:sta samassa lauseessa.

Beyereitä ei ollutkaan demottavaksi, joten vertailuni oli D9200:n (1600 eur) ja Elegian (900 eur) välillä. Liikkeessä kumpikin laite soi todella hienosti suljetuiksi kuulokkeiksi ja olin vaikuttunut, miten lahjakkaasti ylä-äänet soivat, vaikka K1000:n suoritus edelleen kummitteli tuoreessa muistissa.

K1000:n neutraaliin ja "laihaan" soundiin on hyvin tottunut 10 vuodessa, sillä napakaksi kehuttu D9200 oli vähän veltto alapäästään ja sillä oli erittäin korostunut taajuuskaistale yläpäässä. Mutta siinä oli jännittävä ja rytmitajuinen soundi. Elegia oli sen sijaan yllättäen ihan yhtä kirkasääninen kuin D9200, mutta ilman korostumia. Taloustajuineni totesin nopeasti, että jos suljettuja pitää katsella niin Elegia on se valinta. Melkein puoleen hintaan, mukavammat päässä, parempi äänieristys, tasaisempi taajuusvaste, napakampi bassotoisto. Kyllä näitä tekijöitä nyt on kun nopeasti miettii.

Kotona alkoi heti ostajankatumus, kun Elegia omalla tavallaan ei ole niin jännittävä soimaan. Dynamiikka jää jälkeen K1000:sta, (joskin myös vahvistimella ja lähteellä on tähän iso osallisuus) ja diskantissa oli tietynlaista karheutta ja epäsointia. Lisäksi basso-osasto on yllättävän laiha. Panin ne sisäänajamattomuuden piikkiin.

Muistan sitten lukeneeni, että huipputasolla suljetuissa kuulokkeissa on usein tehtävä kompromisseja bassovasteen takia, koska niitä on niin vaikea saada miksautumaan muun ääniskaalan kanssa; tässä suhteessa avoimilla kuulokkeilla on kuin onkin mainio tilaisuus voittaa. Jopa K1000 tuntuu tavallaan bassokkaammalta, kun puhutaan keskibassoista. Mataliahan se ei toista, ja Focal löytää uutta ääntä joistakin kappaleista. Ja toisaalta toisissa (olkoonkin bassovoittoiseksi ja mahd. huonosti miksatuissa) kappaleissa basso pääsee kuin pääseekin myrkyttämään lopun ääniskaalan.

Kumpikaan kuunnelluista ei ollut täydellinen K1000:n korvaaja, mutta jälkeenpäin mietin että olisiko D9200:n puutteiden ja jännittävän soundin kanssa ollut kivempi elää. Ja että ehkä ei kannata ostaa tasan mitään kuulokkeita uutena ilman kotikuuntelua.

Pari iltaa kuuntelin niitä ja sisäänajelin. Ehkä ääni vähän tokeni, ehkä ei. Päätin että laitan tuon hyllyssä lojuvan ECD-1:n nyt kuntoon, koska se on varmaankin se halvin tapa lähteä hakemaan parannusta ääneen. Yllätyksekseni se hörähti käyntiin nätisti – ilmeisesti 6 kuukauden lepo teki terää.

Nyt ECD-1:n kanssa Focal saa paljonkaivattua energiaa ääneensä kauttaaltaan. Ehkä ostajankatumus alkaa olla takana päin näin viidentenä päivänä? Ehkä vain alan tottua Focal-soundiin ja lisäksi alkaa unohtaa K1000-tasoisen dynamiikan.

Mukavat päässä nämä ainakin ovat, ranskalaiset ovat aina olleet siitä kuuluja.

Mutta ehkä, just ehkä, voisin vielä soittaa liikkeeseen ja kysellä mahdollisuudesta palauttaa ja kokeilla Denoneita…

Nämä olivat siis ensivaikutelmat 5 päivän myötä.