Asunto on samaa vanhaa kuin edellisenä vuonna. En ole remontoinut tai laitellut erityisemmin. Muuttopahvilaatikoita on edelleen olohuoneessa vaimentamassa kaikuja kun ei ole muitakaan huonekaluja. Ostan lisää hiljalleen, viimeksi syyskuussa.

Vuosi sitten povailin, että naapurirauha ei ole niinkään seinistä kiinni, pikemminkin naapureista. Valitettavasti ennustukseni kävi toteen, kun seinän taakse muutti lapsiperhe ja nyt saan todistaa nuoren ipanan ölinää päivittäin. Alakerrassa on myös lapsia nyt, mutta taitavat olla vain mummon luona joululomailemassa. Rapussani on vielä kaksi muuta äänekästä lapsiperhettä, mutta eivät kuulu onneksi omaan asuntooni.

Tämä on nostanut hieman muuttokuumetta ilmalle, mutta Hyvinkään käsittämätön taloudellisuus kuitenkin kannustaa minua löytämään ratkaisut täältä ja tästä asunnosta. Uskoisin, että hieman mielikuvitusta ja rahaa käyttämällä voisin paikata joitain epäkohtia siististi.

Asuntokuume on suuntautunut ensisijaisesti halpoihin omakotitaloihin isoilla tonteilla. Toisin sanoen Helsingin suuntaan kuumeilu on laskenut sitä mukaa kun melukkaat naapurit jatkavat elämöimistä. Toisaalta kun taaperran Töölön katuja niin suuri koti-ikävä painaa mieltä. Olen kuitenkin myös miedosti vähentänyt Helsingissä käymistä viimeaikoina – en välttämättä tietoisesti, vaan paikalliset Hyvinkään polut ovat alkaneet ajaa asiaansa kävelymaastoina enemmissä määrin.

Toisin sanoen, hyvinkääläisyys alkaa viimein tarttua ja asettautua minuun. Kai minun on otettava tämä asia positiivisuutena.

Edellisenä vuonna ennustin, että ostaisin viimein uuden nojatuolin. Kesällä 2022 sain toteutettua. Ostin upouuden nojatuolin ja vuodesohvan olohuoneeseen.

(Kirjoitushetkellä vielä) viime vuonna kun asetuin Hyvinkäälle taloksi niin luontaisesti alkoi matkailuvimma. Kotimaan matkailua oli paljon ilmassa 2021. Tänä vuonna suoritin myös ulkomaita: reilu viikko Oslossa kesällä oli hyvä idea. Sen lisäksi vuokra-autoilin kotimaata noin 2+2 viikkoa keväällä ja syksyllä. Kesällä oli myös perinteeksi muodostunut veljen kanssa karavaanailu, tällä kertaa Uudellamaalla.

Olisin mielelläni käynyt enemmänkin Turussa ja lähitienoilla. Kuopiossa ei tullut edes käytyä. Sentään kävin Järvenpäässä tutustumassa itselleni uutena kaupunkina.

Kotimainen matkailu ja vuokra-autoilu jatkunee vuonna 2023 samaan malliin. Toivoisin että malttaisin käydä Turussa ja Kuopiossa. Vuokra-autoa saatan ottaa ehkä (tarjouksista riippuen) nyt vain 1+1 viikon jaksot aiemman 2+2 viikon sijaan.

Saavuin painon suhteen tavoitteeseen/minimiin juuri ennen joulua, ja nyt pitäisi sitten syödä aiempaa enemmän kaloria ylläpitääkseni painoa. Joulumässäily luultavasti teki oman osansa, mutta yhtäkaikki, jatkossa saa syödä (hieman) aiempaa enemmän.

Masinointi ja ulkoilu ovat olleet ihan ok. Olen palkintomallin motivoimana liikkunut paljon ulkona, ja säännöllisesti! Tämä on erinomainen juttu. Masiinalle on kellotettu vasta 54 tuntia, joten vielä on paljon matkattavaa. Mieluummin kävelen ulkona, mutta onpa kiva myös seurata Youtuben ihmisten juttuja sillointällöin, masiinan kyydistä käsin.

Kävelyt ja masinointi jatkunee vuonna 2023 samaan tapaan. Saa nähdä, miten asiat muuttuvat nyt kun painonpudotus ei ole enää yksi iso motivaattori lähteä ulos tai polkemaan.

Ennustaisinko, että vuonna 2023 masiina näkee noin 26 tuntia käyttöä, eli aika vähiin jää. Vuoden päästä sen näkee.

Vuosi 2021 oli yltäkylläisyyden aikaa, kun isot menot putosivat pois muuton myötä. Laitoin uskomattomat määrät rahaa kamerahömppään, ja vuoden loppuun mennessä moni asia meni överiksi.

Vuonna 2022 laitoin jarrua kamerahömpälle, ja kamerakuume oli muutenkin hellittänyt muutamien epäonnisten suutariostosten myötä. Aloin laittaa suhteessa enemmän rahaa matkailun ja yleisen elintason puolelle.

Syksyllä 2022 kasvaneet menot ja heräteostokset ja sensellaiset maksuerät voimistuvan aallon tavoin laittoivat käteistilit "tiukille", ja vietin loppuvuoden sellaisessa käteisköyhässä olotilassa. En suoranaisesti käteisköyhänä, mutta olo oli sellainen. Se oli hyvä juttu tuhlailun hillitsemiseksi. Nyt se käteisköyhyys viimein hellitti joulun jälkeen – ironisesti samaan aikaan kun esimerkiksi asuntolainan korot ponkaisevat niin ylös, että on alettava vähän kiristämään säästelyohjelmistani.

Ehkä kuitenkin tämä käteisköyhä olotila ja sen muisto kaikuu pitkälle vuoteen 2023 hyvällä tavalla.

Matkailun ja kulutuksen kannalta uusi vuosi 2023 tuo hyviä juttuja minulle. Työnantajan ePassi-edut tuovat selkeätä rahallista säästöä: esimerkiksi matkaliput Helsinkiin ovat jatkossa 100% maksettavissa ePassilla verovapaasti, ja lounasetukin taitaa höylätä reilut kuutisen euroa pois per ateria. Ajattelin hyödyntää lounasetua lähinnä kun olen tienpäällä. Siellä minä söisin ulkona joka tapauksessa, joten se on kaikki silkkaa säästöä?

Kirjallisuus on ehkä ottanut vähän vauhtia. Elämänkertoja, Richard Morganin scifiromaaneja ja pari vanhaa epäfiktiota. Lisäksi vanhoja suomalaisia valokuvalehtiä 70-luvulta eteenpäin. Ne eivät välttämättä kirjallisuudesta käy sellaisenaan, mutta 50 vuoden takaisiin elämäntapoihin pääsee silti eläytymään senaikaisia voivotuksia lukemalla myös.

Toivon, että sama homma jatkuu tulevana vuonna. Ehkä jo tänään aloitan taas uuden kirjan Kindlellä niin että homma on varmasti hyvällä alulla.

Pelkillä klassikoilla saisi varmaan koko vuoden menemään. Suunnittelin Robinson Crusoeta ja Monte Criston Kreiviä, ehkä jopa sitä Dickensiäkin, joka on pyörinyt Kindlen valikoissa aika pitkään jo.

Kuten on ehkä käynyt tekstistä ilmi, sellainen sama konservatiivinen linja jatkunee vuodenvaihteen yli kuin mitä tehtiin koko vuosi 2022. Kamerahömppää vain vähän, maltillisesti muutakin investointia.

Hifiin olen ajatellut laittaa noin 200 euron investoinnin nyt kun pääsiäisenä 2022 vahvistimeni hajosi ja olen siitä lähtien mennyt low-fidelity-vahvistimella. Ehkä mahdollisesti myös ergonomiasyistä kokeilen jotain 140 euron Beyerdynamicceja heti kun saan sen vahvistimen uusittua.

Kamerahommien puolesta taisin sanoa vuosi takaperin, että 2022 olisi optisen etsimen vuosi. Uskon, että sama teema voisi toimia myös tulevalle vuodelle. Sadan euron Pentax-peilijärkkäri tulee olemaan lähipäivien ostoskokeilu ja sitten myöhemmin keväällä ehkä mahdollisesti toinen 200 euron peilikamera. Ei siis mitään mullistavan kalliita investointeja nyt suunnitteilla.

Vuosi sitten uv-lupaus oli vähentää tuontiruoan syömistä ja kokata enemmän omaa. Se on toteutunut ainakin kirjaimellisesti, vaikka ei ehkä 100% uv-lupauksen hengessä.

Parempienkin ideoiden puutteessa, syntyneiden naapurihälyäänien nimissä mietin että olisiko vaatimaton uudenvuodenlupaukseni vuodelle 2023 nyt vaikkapa oman asuinympäristöni parantaminen asioilla, jotka vähentävät tai peittävät naapuriääniä.

Tämän tekstin kirjoittamisen aikana päätin vilkaista nopeasti tarjontaa Hyvinkäältä ja lähialueilta. Sattumalta yksi hyvin vakava rivitaloyhtiön osake osui silmään:

• 55 m², 92000 €, kaukolämpö
• seinänaapuriton asunto! (ns. talonmiehen asunto huoltorakennuksen kupeessa)
• kaupoille/postiin 900 metriä, asemalle 1,4 km

Koska olen ollut nyt kaksi vuotta sitä mieltä, että Hyvinkää on järkevä talousmielessä, niin lateraalinen muutto kaupungin sisällä asuinoloja parantaakseni on myös järkevien ideoiden piirissä.

Seinänaapurittomuus olisi aikamoinen juttu. Sopiva asuinpaikka voi tappaa tai tehdä minkä tahansa asuinkaupungin. Huonoja puolia löytyy toki myös; päällimmäisenä epävarmat tietoverkot (valokuidusta ei puhuta, joten 5G/4G:kö jää toistaiseksi ainoaksi vaihtoehdoksi?).

Tulenko toteuttamaan, tapahtuuko mitään? Pelkään pahoin, että nykyisen myymisen kynnys tuntuu olevan sellainen iso mörkö. No, ainakin on kiva päättää konservatiivisen tylsä vuosi joillain unelmilla.

Vuonna 2022 ei tullut kirjoitettua paljoa tänne. Tämä postaus on kuudes vuoden aikana tehty ja julkaistu. Jospa yksi lisälupaus vuodelle 2023 olisi että en ainakaan vähennä nykyisestä tahdista!