ECD-1 alkoi vikuroida melkein heti kun ostin sen. Ensin lyhyitä hetkiä ja sitten lopullisesti vuonna 2011. En köyhänä opiskelijana juuri tuolloin halunnut allokoida rahaa dacin huoltamiseen, joten meni kutakuinkin vuosi ennen kuin sain aikaiseksi laittaa se eteenpäin. Tilapäisratkaisuna ostin halvan käytetyn dacin, josta luovuin sitten kun ECD-1 tuli kuntoon.

Korjaustyö ei onneksi ollut mahdotonta geneeriseltä elektroniikkapajalta, ja sain dacin eheänä takaisin ihan edullisesti. Seuraavat ~7 vuotta ECD-1 palveli ahkerasti, oikutellen vain aniharvoin.

Nyt kun huollon aika on taas käsillä, hieman jahkailen optioitteni kanssa. Suhteeni hifiin on kovasti keventynyt kymmenen vuoden takaisesta – nyt olen ollut ihan kohtuullisen tyytyväinen ajaessani musiikkia suoraan äänikortista vahvistimelle. Toisaalta korjaus omalla mututuntumalla (laitteen antamien oireiden perusteella) ei tule olemaan taaskaan kuin maksimissaan ehkä pari sataa.

Helsingissä tulee varmasti suunnattua katse uusiin suuntiin – nappikuulokerintamalle. Mikä DAC-vahvistin-kuulokekombo toimii milloinkin on ihan auki. ECD-1 on ainakin vähän pehmeänsutjakka yläpäästään, mikä voi olla ongelma jos tuleva kuulokesetti on vaimea ylhäältä. Näistä ei nyt voi tietää etukäteen.

Taloudellisesti esimerkiksi hajallisen DAC:n pienellä alihinnalla kaupittelu olisi fiksu, mutta kuka ostaa kun nykyään on niin paljon hyviä budjettivalintoja ja saa ehjänä kaupasta. Tietysti jos hulluttelisi ja myisi olevinaan ehjänä, mutta sitten kun ostaja toteaa laitteen huonoksi, tarjoutuisi maksamaan huollot…

Valintoja, valintoja. Luultavimmin laitatan kuntoon nyt ensialkuun. Juuri nyt esimerkiksi Xboxista ei saa oikein ääntä ulos fiksusti, kiitos huonot liitännät omaavan telkkarin. Nappikuulokeskene vaatinee oman aikansa päästä sisään, jona aikana K1000 ja nykyinen kombo palvelee muikeasti.

Ja varmaan pitää ihan ensimmäisenä laittaa kapistus takaisin seinään ja todeta, olisiko se tullut takaisin henkiin viikon levon aikana. Ei olisi varsinaisesti mikään iso yllätys sekään!

Helsingin läpi Hyvinkäälle, ECD-1 ei oikeastaan osoitakaan kuolemisen merkkejä. Se toimii vankasti ja luotettavasti mutta vain tässä rajatapauksessa: ohjelmanvalitsimeen ei kosketa!

Hyvinkäälle asetuttuani 5 kuukautta sitten löin ECD1:n seinään ja se toimi kivasti. Sitten joku kuukausi tai kaksi sitten laittelin DVD-soittimen kiinni viihdekeskukseeni ja siitä vedin äänet dacille luonnollisesti. Siinä kohtaa vehje mykistyi taas tyystin kokonaan. Viikon ajan annoin levätä rauhassa ja laitoin virrat takaisin: taas toimii. Ja toimii edelleen.

Pidetään ECD-1 jatkossa aina DIG 3 -sisääntulossa kiinni, eikä muuta tehdä. Se on nyt yhden ohjelmalähteen DAC.

Mutta pääasia, että tämä kaunis ja hyvin toistava laite toimii luotettavasti edes jossakin asennossa.

Tämän kirjoituksen alussa, tammikuulta 2019, mietin miten menisin Helsingissä kuulokerintaman suhteen. Nappikuulokkeet ovat kiva idea, mutta onhan niissä se ääni vähän pienenpuoleinen. Lisäksi korvakäytäviä voi rasittaa kovastikin jos ergonomia ei ole kunnossa.

Päädyin menemään isoihin kuppikuulokkeisiin ja suljettuihin sellaisiin. Focal Elegia oli ensin testissä ja sitten Ollo Audion edulliset mutta sitäkin erinomaisemmat kuulokkeet ovat olleet kohta kaksi vuotta pääasiallinen viihdykkeeni.

K1000:n tasolle ne eivät pääse kaikissa äänen aspekteissa valitettavasti, mutta kompromissina upeat. Ei uskoisi ehkä äkkinäinen, miten hyvin suljettu kuuloke toistaa ääniskaalan.

Kiinnostava juttu olisi se, että jos K1000:een joskus "pääsee" palaamaan niin tulisiko oikeasti palattua. Hurja ajatus!