Olen tässä silmäillyt opinto-oppaita, ja tutkinut kurssien kuvauksia. Eritoten matematiikan puolella on erityisen hienoja kursseja, on analyysiä, kompleksianalyysiä, matriiseja, potentiaaliteoriaa ja vaikka sun mitä kivaa. Mitä enemmän matikan ja fysiikan puolelta näyttää tulevan kivaa, sitä vähemmän minua oikeastaan kiinnostaisi opiskella varsinaista alaani.
Tietojenkäsittelytiede on toisaalta hyvin matemaattinen ala sekin, ja kun minulla on hyvää pohjatietoa aiheesta, ei alan syvempi opiskelu luulisi olevan ongelmaksi. Olen kuullut juttuja akateemisen matematiikan ääriabstrakteista elementeistä, enkä ole lainkaan varma, että hallitsisin niitä asioita. Enhän edes saanut laudaturia yo-kokeista. Myös logiikkaa sivuava kurssi Diskreetit rakenteet meni heikosti, joten olen nyt saanut käsityksen matematiikan vaativuudesta osaamistasooni nähden.
Aion luonnollisesti kuitenkin ottaa matematiikan sivuaineekseni, sillä analyysin kaksi ensimmäistä kurssia pitäisi onnistua vähän heikkolahjaisemmaltakin. Niissä on kovaa settiä, mutta (ja juuri siitä syystä) kyllä ne nyt on tehtävä. Vapaavalintaista matematiikkaa vielä päälle, ehkä matriisikurssi ja jotain vastaavaa.
Lisäksi huomasin lukea oppaasta, että TKT:n laitos onkin tuollainen vähän modernimpi talo Joensuussa. Se osaltaan rikkoo yliopistoidylliä, kun en saakaan opiskella punatiilitalossa, jossa on ankeat käytävät ja kylmää hehkuvat sisäseinämät ja itäblokkimaiset tummat puuovet. Saankin kyseenalaisen kunnian opiskella mukahienoissa ja siisteissä ympäristöissä, Tiedepuisto-nimisessä miljöössä. Voiko enää teennäisemmäksi muuttua. Samassa paikassa majailevat tilastotieteilijät. Olen vähän pettynyt. Toivottavasti siellä on edes liitutaulut, muuten en ala. Tämä oli vähän kieli poskella tehty remarkki, mutta minusta toki tuntuu, että näissä hienoissa ja uusissa opetusrakennuksissa ei ole sielua samalla tavalla kuin 60-luvulla remontoiduissa tiilikammotuksissa.
Muutamia lisäsyitä siihen, miksi vähän epäröin TKT:tä: opintoihin kuuluu hillittömän laaja sovelluskehitystyö, johon kaiketi osallistuu vajaan tusinan kokoinen kehittäjätiimi. Ei ehkä huonoin tilanne, mutta isot ja laajat ökykurssit ovat vähän myrkkyä minulle. Jo simppelinoloinen tutkielman tekeminen neljän ihmisen kanssa puhtaana etätyönä oli välillä vaativahko suoritus minulle, vaikka se meni ihan hyvin ja tulin toimeen: kyse on oman panoksen antamisen merkityksestä: minusta välillä tuntuu, että muut tekevät aivan liikaa ja liian hyvin verrattuna omaan osuuteeni. Saa nyt nähdä. Ja vielä yksi epäkohta, johon kiinnitin huomioni: vaikka yliopistossa käsitellään asioita, myös tietojenkäsittelyä, abstraktista näkökulmasta, huomasin yhden kurssin ohessa maininnan ASP.NET. Mitenköhän se linuxissa hoituu? ASP:in yhdistän toki nettisivukieliin, joten Windows-palvelinta se varmaan kaipailisi. Kaipa yliopisto tarjoaa sellaisen kehitysalustaksi.
Minullahan on hyvä mahdollisuus vaihtaa pääainetta, ja ellen väärin käsittänyt, siihen minulla on mahdollisuus vasta vuoden opiskelun jälkeen. Jos otan matikan perusopintoja ensimmäiselle vuodelle, voin tarkastella omaa osaamistani näissä alueissa, ja lopulta päättää, kehtaisinko kokeilla härkää sarvista vaiko en.
