X100T on ollut mainion tuntuinen kamera nämä lyhyet 2,5 kuukautta. Isoa käyttöä isossa maailmassa se ei ole ehtinyt nähdä – tämmöinen kokeiluhan siinä eniten ratkaisisi. Jotain ikävää, jos pitää keksiä:

• Lehtisuljin on ehdottomasti kompaktin X100T:n kohokohta: lähes äänetön kuvaaminen on todella ihastuttava ominaisuus sisäkuvaamisessa.
• Kompakti koko, vaikka saisi olla hitusen kevyempikin.
• Sisäänrakennettu ND-filtteri on napin painalluksen takana. Näppärä ja saatavilla oleva ominaisuus, toisin kuin fyysisen filtterin kanssa peuhaaminen. Tätä ominaisuutta olen käytellyt ahkerasti ja tulokset ovat hyviä.
• Hurmaavan sileä bokeh ja muutenkin hyvin miellyttävä lasi tarkentaa lähelle tarvittaessa. Ja kaikki todella näppärässä koossa!

Vaikka lasissa onkin puolensa, ehdottomasti se on samalla isoin ongelma X100T:ssä. Se ei ole kamalan terävä isoilla aukoilla, se tarkentaa hitaasti ja 35-millinen polttoväli ainoana polttovälinä on enemmän rajoittava tekijä kuin aluksi luulinkaan. Tämä jälkimmäinen ominaisuus ei ole tietysti linssin ongelma. Kaikin puolin kuitenkin iso osa kamerasta ei tunnu tuhannen euron hifiltä, ja tätä kompaktia optiikkaa lienee syyttäminen.

Sen sijaan järjestelmässä, jossa luultavasti terävyydet on samaa luokkaa kuin tässä, voin syyttää 400 euron lasia koko 1200 euron kokonaisuuden sijaan. :-)

X100-sarjan pokkareiden välitön ja nätein seuraaja olisi kai X-Pro, joka säilyttää rangefinder-tyylinsä (pidän tästä) ja sisältää myös optisen etsimen.

Mutta X100T:n perään eniten olen haikaillut peilijärkkäriä mallintavaa X-T1:tä kovin pitkään. Päällimmäinen syy on se, että siinä on niin paljon enemmän nippeleitä ja nappeleita: oma rulla ISO-herkkyydelle ja sitä rataa. Kaikkea kivaa.

Olenkin tässä koittanut kalastella että saisinko vaihdettua oman kamerani X-T1:een, mainittujen kameroiden arvojen ollessa noin samat. Runkoon olisin saanut vaihdettua, mutta sitten olisi tullut paljon kuluja lasikaupoilla.

Kolme viikkoa kuluu, ja nyt avautuu mahdollisuus saada lähistöltä täydellinen X-T10 perushyvän zoomiputken kanssa vaihdettua. Ja vielä parempaa, jos ostan ja teen "vaihdot" itse, säästänen satasen.

X-T10 on hieman yksinkertaisempi pikkuveli: ei sääsuojausta, vähemmän nappeleita, huonompi EVF. Toisaalta runko on selvästi kevyempi ja fyysisesti pienempi ja likimain kaikki muu on kuten isoveljessään. Autofokus on samaa luokkaa, runko tulee upeana hopeanharmaana ja etsimen huonoudesta ei tarvitse välittää niin pitkään kun ei tule katsoneeksi ikinä X-T1:een päin. Onkin mahdollista, että minun tarpeilleni X-T10 on se parempi valinta.

X-T10:ssä on yhteen suuntaan kääntyvä näyttö stealth-kuvailuja varten, ja vaikka kamerassa onkin se kovaäänisempi verhosuljin, ei se varmaan käännä katseita kuten FF-peilikameran läimäytys tekee.

Halusin karata pois järkkäreistä, koska GAS on jatkuva syndrooma. Siitä en päässyt pois, joten miksipä sitten en palaisi takaisin järkkäreihin. Peilittömät setit ovat hulvattoman pieniä Canonin runkoihin nähden; X-T10 on mitoiltaan erittäin lähellä X100T:tä.

Osoittautuu, että 35-millinen on oikeasti nykypäivänä outo polttoväli. Laajempi 28 tai jopa 24 kävisi minun makuuni enemmän; vastaavasti 40 tai 50 käy hyvästä yleispolttovälistä. Fujilla on tarjota näihin tarpeisiin jotain pientä kivaa.

Fujinonin 35/1.4 tai 35/2 olisi hyvä lasi, jonka kinovastaavuus on 50 milliä; ihanteellinen satunnaiseen ulkokäyttöön. Kompromissien välillä on tosin nyt valittava: valovoimaisempi 35/1.4 on ilmeisesti selvästi terävämpi lasi kuin sääsuojattu 35/2, mutta vastaavasti jälkimmäinen on nopea tarkentamaan. Juuri näiden kahden asian välillä minä en olisi halunnut arpoa että kumman kompromissin olisin valmis hyväksymään. 35/2 on myös hurmaavan kaunis optiikka, jossa on muotoilun osalta historian kaikuja.

Mutta tarvitsenko edes 35-millistä, kun Fujin pannukakkulasi 27/2.8 kinovastaa 40-millistä ja on äärimmäisen kevyt ja kompakti. Jos mitään, pannukakun kaverina voisi menetellä esimerkiksi 18/2, joka on Fujin linjaston toiseksi pienin kakkula. Sen vähän mitä olen "kaupungeilla" nyt katukuvannut, niin 50-millinen olisi kyllä kiva (tämmöisen kanssa saa hieman erotettua kohdetta taustoista helpommin), mutta ei 35 sekään surkea ole. Pannukakku saattaa riittää hyvin tältä erää. Testeissä on todettu, että tämä pannukakku jo voittaa X100T:n oman.

Muita Fujin laadukkaita laseja en edes kaipaa tässä vaiheessa. Jos kameran mukaan saan perushyvän 18-55 f/2.8-4 -zoomiputken ja ostan mahdollisesti Fujin molemmat pienimmistä kiinteistä laseista matkaan, niin aika hyvä paketti on kasassa. Ainahan voin vuokrata jonkun ison jöötin päivää varten…

Fujin X-järjestelmä laadukkaammalla lasilla voisi olla se täydellinen ratkaisu, mutta ihan juuri nyt en vielä haluakaan siirtyä siihen. Haluan antaa X100T:lle oikean mahdollisuuden, oikeassa ympäristössä. Tuleva ulkomaan matka, sen jälkeen sallin itselleni nämä kokeilut siirtyä terävämpiin ratkaisuihin, jos se on siinä vaiheessa enää tarpeellista. X100T on sillä tavalla kehittynyt kamera, että tulosten laatu paranee sitä mukaa kun sitä oppii käyttämään. Mutta nyt laitoin stopin hulluudelle ja yritän nauttia X100T:n tuomista iloista ainakin seuraavat 3 kuukautta.

X100T on ollut talossa vasta kymmenisen viikkoa; en ole antanut sille kunnollista mahdollisuutta loistaa. Nyt jos kesään asti jaksan olla tämän kanssa, voin oppia paremmin elämään pienten rajoitteiden ympäri.