Tällä viikolla tuli kesä viimeinkin Suomeen, ja hellekausi. Tulevallekin viikolle joka päivä on luvassa yli 25 astetta. Semmoista mieltä olen, että nyt on aika lämmintä. Liiankin.

Suomessa toki ollaan eletty rajujen lämpötilavaihteluiden armoilla vuosisatoja, ja ainaiseen epämukavaan tilanteeseen on tavallaan totuttu. Ihmiset rakastavat valittaa kulloisesta lämmöstä, ja ihmiset rakastavat valittaa valittajista. Ymmärrettävää. Valittaminen ei auta; sopeutuminen auttaa!

Lyhyen tämmöisen keskustelun käyneenä päädyin itse siihen, että minulla on lupa valittaa, koska rakastan Sätöksen talvipakkasia, olivatpa ne miten kylmiä tahansa. On totta, että tarpeeksi kovan pakkasen tullen voisi tulla huoli talon vesiputkien tilasta (joskin joku satunnainen -30 °C ei vielä riitä siihen) ja jo miedommissa pakkasissa syntyy huolta auton mekaniikan kestävyydestä. Näitä huolia en laske valittamiseksi, koska ne ovat realistisia ja potentiaalisia ongelmapaikkoja. Sätöksen kesä on totaalisen surkea vuodenaika muihin nähden.

Ja nyt Sätöksen kesä on erityisen sietämätön. Ilmastoimattomassa autossani on reilusti yli 60 astetta, ulkona on paarmoja ja muita isoja lentelijöitä aivan mahdottomat määrät. Ulkohommat, kuten halonhakkuu, eivät toimi tässä säässä ja paarmapaljoudessa mitenkään. Sisällä ei voi kuntopyöräillä pyörän aiheuttaman oheislämmön takia.

Ja kaiken muun hyvän lisäksi epäonnessani varasin itselleni viikon mittaisen Suomi-ajelun… tässä saakelin helteessä.

Kerrostaloasunnoissa tilanne oli tietty pahempi, joskin ei se nyt niin paha ollut kuin täällä. Kun asuin kaupungilla, liikunta suoritettiin ulkona eikä sisällä. Paarmoja tai hyttysiä ei ollut. Ja kylmää jäätelöä sai parin minuutin kävelyn etäisyydeltä!

Kun muutan takaisin kaupunkiin, saattaa olla, että talvesta tulee taas inhokki. Se riippuu tekijöistä. Tämmöiset 30 asteen helteet eivät ole mieluisimpia kelejä riippumatta ilmastoinnin tai minkään tasosta, mutta kyllä niitä sietää paremmin autottomana.