Viime vuosien oleellisin Vim-skripti, joka kaikkien tulisi ottaa pikimmiten käyttöön, on tpopen kirjoittama Pathogen. Lopetat kertaheitolla kolmansien osapuolien skriptien kanssa häsläämisen, kun voit vain git-kloonata repon ~/.vim/bundle -hakemistoon ja homma on sillä selvä. Tämä riittää silloin konffiin:

filetype off
call pathogen#runtime_append_all_bundles()
call pathogen#helptags()
filetype plugin indent on

Kovista tabeista luopuminen aikoinaan oli kova paikka (paljon työtä ja turhannäköisiä committeja), mutta on ollut yksi parhaista ratkaisuistani ikinä. Kunnollisten säätöjen tekemisen puute on luultavasti isoin syy siihen, mikseivät ihmiset ole enemmänkin siirtyneet Oikealle Tielle.

" Softwidth ja tabstop molemmat sopivan pieniksi
set tabstop:4
set sw:4

" Tabit välilyöntilöiksi!
set expandtab
set softtabstop:4
set shiftround

Näillä säädöillä tabi tekee 4 väliä ja sen voi kumittaa backspacella aivan kuten kovan tabinkin. Ja nyt voi koodata joitain WS-sensitiivisiä kieliä aivan uudella tavalla.

Oikoluku ja tekstin sopiva katkominen kuuluu proosan kirjailuun oleellisesti.

set spellfile="/home/progo/.vim/myspellfile"

" vimin dokumenteista:
" tämä aiheuttaa rivien katkomisen
set textwidth:0

" Laitetaan tämä jotta vim mahduttaa tekstin annetun raamin sisään,
" toisin sanoen esteettinen ja käytännöllinen 
set linebreak

" http://www.bioinspired.com/users/ajg112/computing/vim.shtml :
" Do not automatically insert a comment leader after an enter
set fo-=r

Vimin linebreak on perushuttua kaikille. Tämä on siis sitä visuaalista rivienkatkomista, joka ei koske tiedostoihin. Sen sijaan textwidth-asetuksen asettaminen asettaa vimin katkomaan rivejä. Nollattuna toiminto on luonnollisesti kytketty pois päältä. Tekstiä kirjoitellessa sitten nopeasti heitetty set tw=78 antaa tekstin soljua mukavasti eteenpäin.

Tehokkaan tekstinkäsittelyn oleellinen elementti on päästä paikasta toiseen.

" http://www.stripey.com/vim/vimrc.html
" make searches case-insensitive, unless they contain upper-case letters:
set ignorecase
set smartcase

" very magic searches, easily disabled if needed
nnoremap / /\v
nnoremap ? ?\v

Ignorecase tietenkin jättää kirjainkoon huomioitta. Smartcase on kehittyneempi versio: kirjainkoko jätetään huomioitta vain jos koko hakuteksti on pienillä kirjaimilla.

Sen jälkeen on kaksi erittäin oleellista mappausta, jotka paransivat vim-hakujen mukavuutta suunnattomasti. Vimin säännölliset lausekkeet ovat nimittäin sekalainen joukko, jotka jakautuvat peräti neljään eri luokkaan. (:help pattern) Kullakin luokalla on omat vaikutussäännöt ja se tuottaa suunnattomia vaikeuksia saada erikoismerkkejä sisältävät hakusanat hakemaan oikeata asiaa. Luokista "tiukin" on nimeltään "very magic", joka tulkitsee kaikki erikoismerkit regex-symboleiksi. Mutta koska kaikki tulkitaan näin, ei tarvitse minun muistaa erikseen, mikä erikoismerkki piti milloinkin eskapettaa: nyt kaikki. Verymagic-asetus on siitä kehno, että sitä ei voi asettaa globaalisti aktiiviseksi. Yksittäisessä patternissa esiintyvä \v kuitenkin aktivoi sen, joten näillä mappauksilla asetan sen tavallaan oletukseksi.

Vim-haut tapaavat oletuksena jättää rumaa merkintää ympäriinsä ja se voi joissain tapauksissa jopa vähentää hakemista. Tähän on kahdenlaista ratkaisua:

" tyhjentää search hilightin
nnoremap <C-l> :nohl<CR><C-l>

" vielä parempi: ei highlightia
" set nohlsearch

Nyt C-l hävittää väritykset, kunnes haetaan uudestaan jossain vaiheessa. Vaihtoehtoisesti väritykset voi ottaa kokonaan pois, mutta joissain koodijutuissa olen havainnut mukavaksi jättää hakuja näkyville.

Vim hallitsee useita avonaisia puskureita, mutta jostain syystä ne pitäisi oletusasetuksilla tallennella aina ennen vaihtoa. Sotii nopeatempoista pyörittelyä vastaan. Nämä asetukset tekevät hyvää:

" Hidden: älä vaadi puskurien tallentamista 
set hidden

map <C-j> :bprev<CR>
map <C-k> :bnext<CR>

" sulje bufferi ilman ikkunan sulkemista
command! BW :bn|:bd#

C-j ja C-k kelaavat nopeasti puskurit lävitse, ja se on mahtavaa. Erityisesti kun vimiä kuitenkin käytetään pitkälti siten, että kutakin avonaista projektia varten avataan oma vim. Ainakin minä siis.

Useita ikkunoita käyttävänä haluan joskus sulkea turhat puskurit pois häiritsemästä, ja sitä varten on toki valmis :bd, eli buf delete. Se mokoma sulkee kuitenkin aina avonaisen ikkunankin, vaikkei tarvitsisi. Tällä kikalla kirjoitettu uusi komento :BW jättää ikkunan rauhaan.

Jotkut vim-oletuskonffit voivat jättää statusbarin piirtämättä tietyissä konteksteissa. Suosin mieluummin sen pitämistä auki kaikissa tilanteissa:

" statusbar näkymään
" ja muotoilu: defaultti rivi on tyhjä ja se esittää tiedoston nimen, rivin ja prosentit yms
set laststatus:2

" syntaksi: help 'statusline'
" %F: tiedosto
" "%=": align right
" http://www.winterdom.com/weblog/CommentView,guid,3372fa1e-966e-4389-b2ba-bb2ce527f52a.aspx

set statusline:%<%F%m%h%r%w\ (%{&ff})\ %=%l,%v\ of\ %L,\ %p%%

Lisäksi on kiva nähdä, mitä komentoa on vimille antamassa:

" Näytä kirjoitettava komento 
set showcmd

Tavallaan statusbaariin liittyvää on myös ikkunan otsikko:

set title
set titlestring=vim:\ %F

Nämä ovat tietysti makuasioita pitkälti, mutta mutta… Taustat ovat terminaalissa aina tummia.

" väritys oikein
set background:dark

" URXVT: railscast lucius zenburn desert256 jellybeans
colorscheme jellybeans

" Mutta jos ei värejä, vaihdetaan vähävärisemmälle:
if &t_Co <= 16 
  colorscheme default
endif

Urxvt:ssä jellybeans vie voiton hillityllä tyylillä.

Vimin foldaus on asia, johon yleensä pitää opetella sisään. Sitten kun oppii, ei malta päästää irti.

set foldenable
nnoremap <space> za

Välilyönnillä saa jatkossa foldit auki tai kiinni.

nmap Y y$

let maplocalleader = ","

" hyppää samaan hakemistoon, missä tiedosto on
command! CD cd %:p:h

" tiedostoja täydentää helpomminkin!
inoremap <C-f> <C-x><C-f>

" textmatea
nnoremap <C-q> gqap

Jos C korvaa rivin lopun ja D poistaa rivin lopun, miksi oletuksen Y yankkaa koko rivin, ei vain loppua?! Fiksataan.

Komento :CD vie vimin cwd:n nyt siihen paikkaan, missä bufferin osoittama tiedosto on. Kiva, jos pitää editoida vähän ympäriltäkin.

Vähemmän tunnettu lisäystilan täydennysmoottori on C-x C-f, eli täydentää tiedostopolkuja ja -nimiä. Heitän tämän suoraan C-f:n taakse, ja jo on upeata.

Ja viimeisenä kappaleen voi muotoilla kivasti kuosiin komentamalla C-q sen sisällä.

Erityisesti vim-värityksiä hienosäätäessä on kiva tietää, mitä vim tietää kursorin alla olevasta tekstistä. Seuraava mappaus printtaa kaikki vimin syntaksivärjäysmoottorin väriluokat annetulle tekstille:

" Show syntax highlighting groups for word under cursor
function! <SID>SynStack()
    if !exists("*synstack")
        return
    endif
    echo map(synstack(line('.'), col('.')), 'synIDattr(v:val, "name")')
endfunc
nmap <F2> :call <SID>SynStack()<CR>

Edellä kävin kaiken oleellisen ja ajantasaisen .vimrc-tiedostostani. Loppukevennyksenä esittelen joitain plugineita, joita olen asentanut.