Rutiinit uudelleen valokuvaajan silmin

Helsingin talvi oli "pitkä" ja "synkkä" mutta nyt siitä ollaan selvitty suosiolla yli. Suomalaisen talven yksi etu on se, että keskipäivällä kohdattava valo on usein hyvälaatuista ja tulee alhaisesta kulmasta koko valoisan päivän ajan. Nyt jään harmittelemaan, kuinka samanlaiset lauantaiset keskipäivän kävelyt eivät enää olekaan mielekkäitä.

Kesäajassa ollaan tukevasti – aurinko nousee ennen kuutta ja laskee yhdeksän jälkeen. Valoa on runsaasti, ja nyt pitäisi olla valokuvaajan mielestä kivaa? Arkipäivät ovat nyt kivoja koska töissä malttaa olla täyden päivän, koska päivän/illan paras valo on vasta edessäpäin. Talvikaudella se uuvutti nähdä kaunista valoa ulkona, mutta itse homehtui työhommissa ainakin neljään asti, jolloin valo oli kaikonnut.

Vastapainoksi viikonloput ovat vähän hankala homma. Todellisuudessa se vähän harmittaa, että viikonloput menevät odotellessa iltaa ja ilta-aurinkoa. Oma (talvi)rutiinini on aina ollut että käydään kuvailemassa ihmisten aikaan ulkona ja sitten vetäydytään kotiin katselemaan tuotoksia ja valmistautumaan illan rutiininomaiselle tv-sarja/elokuva/kirja-akselille.

Olen kyllä onneksi nyt aika luonnollisesti muuttanut joitakin aspekteja rutiineistani. Viikonloppupäivät käytän niin, että teen omia koodiprojektejani kotona iltapäivään asti, jolloin otan päiväkävelyni. Jos tekee yhden useampituntisen kävelyn päivässä niin se on aika hyvä idea ajoittaa parhaalle mahdolliselle valolle.

Myös on hyvä idea kokeilla tehdä kaksi kävelyä, jos vain nousee aikaisin aamusta; näin voi taltioida päivän molemmat hyvän valon hetket aamulla ja illalla. Nyt tietysti aurinko nousee niin harmittavan aikaisin, ettei aina huvita.

Vaikka päiväkävelyn shiftautuminen myöhemmälle ja myöhemmälle voisi rutiinien puolesta onnistua, on myös tämä henkilökohtainen harmittelu ilta-ajan levottomuuksista kaupungilla. Joudun tulemaan ulos mukavuusalueeltani, on yllättävä paljastukseni itse itselleni. Ei kovin iso juonenkäänne sentään – mukavuusalueelta on itse kunkin poistuttava, jos mielii kehittyvänsä.

Toivon tänä vuonna suorittavani, valoa jahdatessa ja muutenkin, enemmän iltakävelyitä. Uskon, että saamani tulokset jo yksinään kannustavat suosimaan tätä ajankohtaa.

Vaihtoehto olisi suorittaa aamukävelyitä… mukavuusalueeltani ei tarvitsisi poistua niin paljoa mutta sitten olisi se aikaisen nouseminen kirous.


Kommentit, kehitysehdotukset ja keskustelunavaukset ovat tervetulleita sähköpostitse.