Nykyinen puhelin on Nokian joku Symbian-roju, jonka sain edullisesti aikoinaan paukahtaneen Nokian, ei-Symbian, tilalle. Enkä ole pahemmin haikaillut kosketusluurien päälle. Ei ole oikeata tarvetta ja hyvä niin. Kunnon fyysiselle näppäimistölle olisi ollut kiva naputella, mutta sellaisten aikakaudet ovat puhelimissa ohitse. Olisi valittava rajoitetusta valikoimasta sellaisen perässä. Mutta nyt sitten erilaiset tekijät kumuloituvat ja katkoivat kamelin selkää:

• Nykyinen MP3-soittimeni on surkea, ja puhtaiden MP3-soitinten hinnat ovat aika tyyriit: markkinat ovat ajaneet ohi näistä. Kohtuullisen soittimen hinnalla saa alkeellisen älypuhelimen.
• Nykyisen puhelimen akku lahoaa hitaasti, mutta tekee välillä yllättäviä temppuja. Lisäksi vanhan Nokian laturi on mallia "tyhmä", eli rahastaan tarkan on revittävä vehjettä pois seinästä. Uusissa USB-väylään nojautuvissa ratkaisuissa on automaattinen katkaisu sisäänrakennettua toimintaa.
• Sanelu- ja muistiinpanotoiminnot ovat kiinnostaneet kotvan aikaa. Androidille voi aina koodata vaikka itse omaa sanelusoftaa, joka pitäisi viestit ja mietteet hyvin synkassa.
• Saunalahdella on keskimäärin parhaat liittymät minun käytölleni, vaikka nyt pakottavatkin kiinteähintaista datapakettia hintaan 2 euroa kuukaudessa. Vanhalla Nokialla tästä ei saa oikein mitään hyötyä irti.
• Kamera ja QR-koodinluku voi olla eduksi.

Motorola G voitti lyhyen kilpailutuksen, joka tehtiin joistakin Muropaketin keskusteluissa ilmenneistä halpispuhelimista. Samsung Galaxy Trendistä lähdin liikkeelle, mutta olin varma, että pitää löytyä jotain fiksumpaakin kohtuuhinnalla. Motorola G oli murojen suosikki, ja pienen vertailun jälkeen olin minäkin vakuuttunut.

Vaikka töissä olen hieman pyöritellyt Lumia-pohjaista puhelinta, ja hyvin vakuuttunut niiden puhelinten laadusta, niin Androidin valinta on aika selviö minulle. Paras linux-yhteensopivuus, koska valmistajilla on vähiten intressejä sitoa sekasikiöisiä puhelimia tiettyyn alustaan. Lisäksi aina voi kokeilla pientä mobiilikehitystä, jos vaikka edellämainittua sanelinta ei sellaisenaan löydy.

Hieman tätä tilannetta nakersi uutinen, että perinteinen USB-tallennustilakytkentä on tuoreista Androideista riisuttu pois. Vaihtoehtoja skriptattavaan synkronointiin ja tiedostojenvaihtoon on mm. FTP-palvelimen pitäminen langattoman klientin päässä. Hyvä ja nopea idea, mutta pitäisi sitten investoida uuteen reitittimeen. Ja sitten on viimeisenä kelvollisena vaihtoehtona hitaaksi haukuttu MTP-protokolla, jonka kanssa pitää kai kärvistellä. Ja sitten on toki kaikenlaiset verkon yli tapahtuvat pilvisynkkaukset, kuten DropBox tai Googlen Drive. Viimekädessä vaikka roottaus, jos ei mikään toimi.

Moto G on nyt ollut täällä reilun vuorokauden ajan. Kaikenlaista kivaa siitäkin löytyy. Puhelin on hyvin jämäkkä ja aistikkaasti muotoiltu. Ohuempi on kuin Nokia, kulkee hienommin taskussa kuin edellinen.

Alkuasettelujen, jotka piti laiskuuttani skippailla ja tehdä manuaalisesti jälkikäteen, kädessä on kohtuullisen kevytkäyttöinen käyttöliittymä vähällä crapwarella. Ainakin jos Googlen juttuja ei laske crapwareksi. Alistuin ja linkitin Google-tunnukseni puhelimeen varmuuskopioetujen takia, ja vaatiihan se Play-kauppakin sitä linkitystä. GMail-sovellus alkoikin pyöritellä heti tuloksia ulos, ja sähköposti-ilmoitukset tulevat reaaliaikaisesti verrattuna selaimessa olevaan välilehteen tai erilliseen, määräajoin tsekkaavaan ohjelmaan nähden. Ihan kiva sekin.

Aluksi pelkäsin, että kielien ja lokalisaation kanssa saa tapella liikaa. Onneksi näin ei ole. Softat pysyvät englanninkielisinä ja näppäimistön saa suomeksi tai amerikaksi vähillä toimenpiteillä. Sanastosta on apua kirjoittelussa vähän, joten ehkä pitää vielä hakea erillinen suomisanasto niitä harvoja tekstiviestejä varten.

Akku on tietysti uusi, ja kestää aika hyvin käyttöäni. Illalla otin pois latausvirrasta ja nyt työpäivän jälkeen se on ollut akulla 18 tuntia, ja varausaste on pudonnut enintään 12 prosenttia täydestä. Ihan hyvä tulos sikäli kun räpläsin vähän ja annoin datan laulaa testiksi. Sen suurempaa käyttöä tyypillinen päiväni ei sitten tulekaan sisältämään. Ehkä se MP3-soittelu tulee mukaan, ehkä ei. Hyvältä näyttää kuitenkin tällä hetkellä.

Muutamalla puhelullakin siunattiin, joista kaupustelijoita varmasti kaksi kolmasosaa. Mihinkään en ehtinyt vastata, joten mikrofonin ja kaiuttimen tasot ovat vielä mysteeri. Asensinkin sitten muistaessani puoli-ilmaisen Fonecta Caller -sovelluksen. 25 sentin kertarekisteröitymisellä saa 100 ilmaista numerotiedustelua kuussa, ja Caller luonnollisesti tarkastaa numerot aina kun joku uusi soittaa. Pakettiin kuuluu myös tunnettujen mainostajien numerotietokantoja. Saunalahden datapakotuksesta on heti kivaa hyötyä.

Hieman tuo kiinteä 8 gigan tallennustila tekee tiukkaa, kun käyttis jo imaisee kolme gigaa itse. Loppuun viiteen ei mahdu kamalasti MP3-musiikkia soiteltavaksi. Toisaalta testasinkin jo, että MTP-protokollan mukainen tiedonsiirtoyhteys gentooni välillä onnistuu ja on kohtalaisen nopea. Ehkä se hidastuu tiedostojen lukumäärän suhteen, ehkä ei.

Toistaiseksi kaikki näyttää superhyvältä. Koska kosketusnäytölliset vehkeet ovat pääasiassa leluja minun kirjoissani, en pidä laitetta minään muunakaan. Odotukseni ovat alhaiset ja Moto G lunasti kaiken hienosti. Ja mitä muihin internetin arvosteluihin tulee, ovat he myös kokeneet samaa, ja vielä korkeammilla odotuksilla.