Kirjanpidosta: Ledger

Ledger on John Wiegleyn visioima ja toteuttama kahdenkertainen talouskirjanpitosovellus komentoriviympäristöihin. Koska Ledger toimii kääntäjämallisesti pelkän puhtaan tekstin kanssa, voi sitä täydennellä ja käsitellä millä tahansa editorilla haluaa. Ja sai viimein minutkin pitämään kirjaa. Tässä jutussa kerron hieman Ledgeristä ja omasta kirjanpidostani, jos vaikka joku innostuu mukaan.

Huomio ja disklaimeri: opiskelin taloustaitoa ja kirjanpitoa viimeksi yläkoulussa. Vaikka osasin tehdä koulukioskiprojektimme kahdenkertaisen kirjanpidon suurinpiirtein oikein, niin kirjanpidossa vakiintuneita käytäntöjä en muista juuri lainkaan, enkä myöskään erityisesti kirjanpitosanaston suomennoksiakaan. Eli joskus puhun asioista joillain termeillä, jotka tuskin esiintyvät sellaisenaan alan oppikirjoissa. Ehkä minunkin pitäisi joskus käydä kirjastossa.

Kirjanpidon peruskäsitteitä

Kahdenkertainen kirjanpito hämää ihmisiä, eikä ihan syyttä. En väitä osaavani kaikkia sopukoita superhyvin, joten tässä tulee pedagogisesti puutteellinen esitelmä asiasta.

Kahdenkertaisessa kirjanpidossa (siis siinä kirjanpidossa, josta puhumme tässä nyt) jokaisella tapahtumalla on "vastatapahtuma" siten, että kaikki summat menevät aina lopuksi nollaan. Jos ostan kympillä perunoita, niin lompakostani hävisi kymppi, mutta perunakuluihin tuli kymppi lisää.

Kahdenkertaisessa kirjanpidossa on kaikki kiinni niinsanotuissa tileissä. Nämä tilit eivät ole sama asia kuin pankkitilisi, vaan kirjanpidollisia tilejä voi tehdä lennosta sitä mukaan kun syntyy tarvetta. Kirjanpitotilit ovat vain nimettyjä "lokeroita", joihin erilaiset tulot ja menot on luonteva järjestellä. Ja mikä on luontevaa kullekin, sen saa aivan itse päättää. Tilejä on viittä erilaista tyyppiä ja kunkin tyypin alle saa nimetä uusia alatilejä. Viisi perustiliä ovat:

Equity (Pääoma)
Lähtötilanne, eli oikeiden tilien ja velkojen määrät siinä vaiheessa kun kirjanpito aloitetaan. Ei tarvita muuhun kuin alkunumeroihin.
Income (Tulot)
Kaikki raha, joka tulee systeemiin, otetaan pois tulotileiltä.
Expenses (Menot)
Kaikki raha, joka lähtee systeemistä, lisätään menotileille.
Liabilities (Velat)
Jos raha tulee siten, että se pitää joskus kuitata (esimerkiksi luottokortit ja lainat), se tulee pois velkatileiltä.
Assets (Omaisuus)
Ostat jotain omistaaksesi, omaisuustili on oikea paikka. Myös käteisvarat (kuten oikein pankkitilien saldot) ja osakkeet ja sen sellainen on hyvä pitää täällä.

Onko riittävän epäselvää nyt? Tehdään konkreettinen esimerkki kun ensiksi tutustutaan Ledgerin käyttämään merkintätapaan.

Ledgerin tilikirjojen merkkaus

Ledger on siis arkkitehtuuriltaan kääntäjä, vaikka mitään binäärimössöä se ei tuotakaan ulos. Tai filtteri, jos halutaan tulkita ESR:n määritelmiä edelläolevasta toisin. Ledger lukee tilikirjan annetusta tiedostosta muistiin ja parsii siitä kaikenlaista pientä informaatiota. Sitten käyttäjä tekee kyselyitä tästä informaatiosta, kuten vaikka tilinsä saldon. Ledgeriä voi käyttää eräajossa suoraan komentoriviltä, tai sen voi käynnistää omassa tulkissaan, jolloin samalla syötteiden parsimisella voi tehdä monet kyselyt.

Ja tämä tilikirjaformaatti, jota Ledger lukee, on tosiaan hyvin yksinkertainen tekstimuotoinen formaatti, kuten odottaa saattaisi. Ohessa on mukailtu esimerkki ohjelman sivuilta. Tässä on siis pätkä tekstitiedostosta, joita kutsun tilikirjoiksi nyt tässä artikkelissa: 

2006-10-15 Exxon
    Expenses:Auto:Gas         $10.00
    Liabilities:MasterCard   $-10.00

On siis ostettu bensaa 15.10.2006 ja tälle tapahtumalle on annettu kuvaus (ledgerin jargonissa note tai description) "Exxon". Sitten sisennettynä on lista eri tileistä ja muutoksista niille tileille. Tilille Expenses:Auto:Gas on tullut kympin verran lisää rahaa ja vastaavasti Liabilities:MasterCard -nimiseltä tililtä on hävinnyt samaisen kympin verran. Tilien nimet ovat täysin vapaavalintaisia ja niissä koulutusta saaneet käyttävät tietynnimisiä etunimiä ihan perinnesyistä. Niistä oli edellisessä kohdassa.

Nyt tämän esimerkkitiedoston luettuaan Ledger osaa sanoa, että bensaan on mennyt kymppi ja että MasterCardin luottoa on vingutettu kympillä. Parempi maksaa jossain vaiheessa pois. Ledger osaa myös tarvittaessa laskea yhteen puuttuvat numerot, jos yhdestä tapahtuman tileistä puuttuu rahamäärä.

Kattavahko esimerkki

Tehdään nyt toivottavasti selkeyttävä esimerkki tähän kaikkeen. Olkoon meillä avattuna Nordeassa yksi käyttötili ja yksi säästötili. Ja tileillä on vaikka 1204,45 euroa ja 930 euroa vastaavasti. Ja Nordeaan avatulla Visa Credit -kortilla on pari kymppiä ostoksia. Ja tällä skenaariolla aloitamme kahdenkertaisen kirjanpidon ledgerissä.

Tilinavaus tapahtuu pääomatiliä käyttämällä ja lähinnä siitä syystä, että kahdenkertaisuuden tasapaino säilyy. 

2014-01-01 Kirjanpidon aloittaminen
        Assets:Tilit:Nordea             1204,45 €
        Assets:Tilit:Säästötili         930 €
        Liabilities:Visa                -32,40 €
        Equity:Tilit

Nyt tämä meidän kuvitteellinen tili Equity:Tilit on pahasti pakkasella, mutta se saakin olla. Sen kuuluukin olla. Nyt meillä on kirjat kunnossa. Liabilities:Visa on pakkasella kanssa, ja senkin kuuluu olla näin. Kuten fysiikassa meillä on jokaiselle voimalle vastavoima, niin taloustieteessä kullekin tilitapahtumalle on vastatapahtuma.

Jotta asia valottuu paremmin, päätämmekin vaikka lyhentää tämän visalaskun oitis nollille. Kun on nettipankissa tehty asianmukainen siirto, niin kirjataan heti ylös, ettei unohdu: 

2014-01-01 Visan lyhennys
        Assets:Tilit:Nordea             -32,40 €
        Liabilities:Visa                32,40 €

Eli kuten oikeassakin maailmassa tapahtuu, velan lyhentämiseen menee perhana oikeata käteistä rahaa. Nyt ledger tietää sanoa, että tili Liabilities:Visa on nollilla, mikä on hyvä asia. Ledger todennäköisesti jättää tämmöisen nollatun tilin ylipäänsä näyttämättä.

Jos käydään kaupassa ja maksetaan Visan Debit-puolella (vähennetään suoraan korttiin kytketyltä tililtä), niin tapahtuma näyttäisi vaikka tältä: 

2014-01-05 Ruokaa
        Assets:Tilit:Nordea             -59,30 €
        Expenses:Ruokamenot

Meillä ei ollut tyhjässä tilissä mitään "ruokamenot"-tiliä, mutta ledger luo kaikenlaiset tilit aina tyhjästä, jos samannimistä ei ole aiemmin tiedostossa lukenut. Meillä on kaikki valta nimetä asioita kuten haluamme. Eikä ole pakko kirjoitella puolienglanniksi, minä vain tapaan tehdä asiat noin. Kaksoispisteet ovat tavallaan kyllä pakollisia, mutta vain jos haluat että ledger laskeskelee alatilien saldoja yhteen puolestasi. Asialla ei ole muuta kuin informatiivista merkitystä. Näkisit esimerkiksi suoraan kaikkien eri tiliesi kokonaisrahamäärän.

Huomataan myös, että nyt jätin kirjoittamatta vastatapahtuman numerot ylös. Ledger on sen verran taitava poika, että se laittaa oikean luvun tuohon puuttuvaan kohtaan. Yhdessä transaktiossa voi olla muutoksia useampaankin kuin kahteen tiliin, mutta vain yhdestä tilistä saa jättää numerot pois. Ledger ei osaa tällöin päätellä, mistä ja miten paljon pitäisi siirtää. Se myös kielii siitä, että Ledgerillä ei voi tehdä yhdenkertaista kirjanpitoa, vaikka haluaisi. Vain yksinkertaiset käyttävät yhdenkertaista kirjanpitoa, ja siihen välttää Excelin tapaiset kikkareet!

Tämä ruokaostos on myös kirjattu menoihin sen takia, että sitä rahaa ei tulla näkemään uudestaan noin vain. Raha on lähtenyt systeemistä. Kulutustavarat, kuten ruoka ja polttoaine ja netflix-kuukausimaksut laitetaan menoihin. Sen sijaan jos ostat kultaa tai bitcoineja tai jotain arvonsa säilyttävää, kuten asunnon tai auton, ne yleensä merkitään omaisuudeksi.

Tässä vastineeksi yleinen tapaus, jossa rahaa tulee systeemiin: 

2014-01-16 Palkka
        Assets:Tilit:Nordea             1890,90 €
        Income:Palkka

Raha tulee kirjanpitoon ikään kuin tyhjästä, joten merkitsemme rahan lähtevän tuloista. Tulotilit ovat aina miinuksella, menotilit aina plussalla. Velat aina miinuksella. Omaisuustilit toivottavasti aina plussalla ja pääomatilit alkutilanteen omaisuuden mukaan joko miinuksella (hyvä tapaus) tai plussalla.

Ledgerin peruskäyttö

Hyödynnetään edellisessä luvussa kehiteltyjä tapahtumia ja tutkitaan, mitä itse ohjelmalla voi nyt tehdä. Jahka Ledger on asennettu tavalla tai toisella, niin sitä voi lähteä kokeilemaan ylläolevien tapahtumien avulla. Summa summarum, olkoon tässä koosteena tiedosto ~/tilit: 

2014-01-01 Kirjanpidon aloittaminen
        Assets:Tilit:Nordea             1204,45 €
        Assets:Tilit:Säästötili         930 €
        Liabilities:Visa                -32,40 €
        Equity:Tilit
2014-01-05 Ruokaa
        Assets:Tilit:Nordea             -59,30 €
        Expenses:Ruokamenot
2014-01-01 Visan lyhennys
        Assets:Tilit:Nordea             -32,40 €
        Liabilities:Visa                32,40 €
2014-01-16 Palkka
        Assets:Tilit:Nordea             1890,90 €
        Income:Palkka

Sekoitin hieman tapahtumien järjestystä, sillä Ledger ei välitä muusta kuin päivämääristä.

Saldot

Katsoaksemme saldot voimme komentaa Ledgerille balance tai lyhyesti bal: 

ledger -f ~/tilit balance

           3933,65 €  Assets:Tilit
           3003,65 €    Nordea
            930,00 €    Säästötili
          -2102,05 €  Equity:Tilit
             59,30 €  Expenses:Ruokamenot
          -1890,90 €  Income:Palkka
--------------------
                   0

Ledgerin mielestä tilit on siis tasapainotettu oikein, koska viivan alle jää nolla, summa on siis nolla. Tässä nähdään myös paremmin, mikä on näiden tilien ja alitilien merkitys. Assets on tili kyllä, mutta siihen summataan kaikkien samalla alulla nimetyt muut tilit omaksi tiedoksemme. Sama käy tilille Assets:Tilit. Tästä on helppo lukea, että erilaisilla pankkitileillämme on 3933 euroa ja että ruokaan on mennyt kaikkinensa melkein 60 euroa.

Kun kirjanpitoa on tehnyt vähän aikaa, voi erilaisia tilejä olla helposti satakunta erilaista, ja koko saldolistaus voi olla aika pitkä. Komennolla bal voi antaa tarkentavan lisämääreen tarkasteltavista tileistä: 

ledger -f ~/tilit bal Assets:Tilit

           3933,65 €  Assets:Tilit
           3003,65 €    Nordea
            930,00 €    Säästötili
--------------------
           3933,65 €

Kun laitat laskuja maksuun, niiden eräpäivän voi pitää siellä tulevaisuudessa ihan piruuttaan. Kirjanpidossa tapahtuman päivämäärä laitetaan tulevaisuuteen, siihen eräpäivään. Valitettavasti se näkyy Ledgerissä saldoissa kuitenkin jo oitis. Käyttämällä optiota --current tai lyhyemmin -c voidaan Ledger kuitenkin laittaa laskemaan vain jo tapahtuneita tapahtumia (tämä päivä mukaanlukien). Tilinsä tilannetta voi täten vähän ennakoida vertaamalla saldoja c-option kanssa (pitäisi olla sama lukema kuin mitä nettipankki ilmoittaa) ja ilman (mitä oikean saldon pitäisi olla, jahka viimeinenkin lasku on mennyt veloitukseen).

Tapahtumat

Saldot ovat toki usein käytetty toiminto, mutta toinen tärkeä Ledgerin komento on register tai lyhennettynä reg. 

ledger -f ~/tilit reg

14-Jan-01 Kirjanpidon aloitta.. Assets:Tilit:Nordea       1204,45 €    1204,45 €
                                Asset:Tilit:Säästötili     930,00 €    2134,45 €
                                Liabilities:Visa           -32,40 €    2102,05 €
                                Equity:Tilit             -2102,05 €            0
14-Jan-05 Ruokaa                Assets:Tilit:Nordea        -59,30 €     -59,30 €
                                Expenses:Ruokamenot         59,30 €            0
14-Jan-01 Visan lyhennys        Assets:Tilit:Nordea        -32,40 €     -32,40 €
                                Liabilities:Visa            32,40 €            0
14-Jan-16 Palkka                Assets:Tilit:Nordea       1890,90 €    1890,90 €
                                Income:Palkka            -1890,90 €            0

Tämä ei nyt kamalasti hyödytä näin pienen tilikirjan kanssa, mutta edut alkavat tulla esille, kun tapahtumia on satoja ja pitäisi tutkia vain viimeisimmän kuukauden juttuja. Tai jos vaikka haluaa katsoa päivämäärän mukaan lajiteltuna näitä: 

ledger -f ~/tilit reg --sort date

Tapahtumia voi myös suodattaa sopivasti, jos olet etsimässä vain tiettyjä tapahtumia. Esimerkiksi tapahtuman kuvauksella tai tapahtumaan liittyvillä tileillä voi rajata vaikka tutkiaksesi vain ruokaostoksia. Näistä löytyy enemmän ledgerin manuaalista.

Yhden tärkeän voisin ottaa tähän, eli päivämäärien mukaan tehtäviä rajoitelmia. Optiot --begin ja --end rajoittavat tapahtumat annettujen päivämäärien väliin päätepisteet mukaanluettuna. Tässä on esimerkkinä tapahtumakysely vuoden ensimmäiseltä viikolta. Palkka ei ole ehtinyt tulla: 

ledger -f ~/tilit --begin 2014-01-01 --end 2014-01-07 reg

Muutama erikoistermikin löytyy, jolla säästyy vähän naputtelua. Nykyisen kalenterikuukauden aikana (eli ensimmäisestä päivästä alkaen) tehdyt tapahtumat: 

ledger -f ~/tilit --begin 'this month' reg

Ja viimeisimmän kuukauden eli 30 päivän tapahtumat: 

ledger -f ~/tilit --begin 'last month' reg

Mainitut asetukset käyvät kaikki niin saldoihin kuin tapahtumakyselyihin. Erityisesti edellä mainitut --current ja --begin ja --end -optiot toimivat hyvin.

Ledger on täynnä toimintoja

Ledgerin dokumentaatio on iso ja kattava pakkaus kaikenlaista, ja onneksi kaikkea ei tarvitse osata heti. Nämä ovat asioita, joilla pääsee alkuun ja ainoa vaikeus Ledgerin käytössä on etsiä oikeat komentoriviliput saadakseen haluamaansa tietoa ulos haluamassaan muodossa. Esimerkiksi riittävästi kikkailemalla -W- tai -M-optioiden kanssa tapahtumakyselyistä saa ulos sopivaa dataa, josta voi tehdä vaikka Excelillä kuukausikäppyröitä.

Ledger on täysin valuutta-agnostinen. Se ei välitä, lukeeko rahasummien lopussa tai alussa $, €, USD, BTC tai vaikka orava. Yksiköiden on täsmättävä kyllä keskenään, jotta tileiltä tehtävät vähennykset ja lisäykset menevät oikein. Mutta samalla tilillä voi olla vaikka euroja ja dollareita, Ledger ei sitä estä. Ja mikä tahansa kvantifioitavissa oleva asia voi olla kirjoilla Ledgerissä. Oikein tarkan markan mies pitää vaikka jääkaappinsa sisältöä kirjanpidossa. Seuraava rivi on täysin laillinen Ledger-merkintä: 

2014-02-05 Välipala
        Jääkaappi                       -1 omena
        Jääkaappi:Maito                 -2 dl
        Syönnit

Jos samassa tapahtumassa yhdeltä tililtä vähennetään yhtä valuuttaa ja toiselle tulee toista, Ledger ymmärtää välissä tapahtuneen valuutanvaihdon ja että käyttäjä on antanut oikeat numerot tiedostoon. Samalla systeemillä onnistuisi vaikka tuntikirjanpitokin!

Ledger osaa myös tehdä kuukausittaisia automaattitapahtumia ja budjetointia, mutta niihin en ole lainkaan paneutunut. Ledger tuntee myös erilaisia maksajaliitteitä ja muuta metatietoa, jos haluaa olla oikein tarkka asioiden kanssa. Monet näistä hienouksista voi myös tehdä pelkillä alitileillä.

Omia käytäntöjäni ja niksejä

Nyt kun kahdenkertainen kirjanpito ja Ledger on jotenkuten selvillä, on aika hävittää hieman epäselvyyksiä kertoilemalla omia käytäntöjäni parin vuoden säännöllisen kirjanpidon jälkeen.

Lompakon käteinen

Kirjanpitohan on vaivalloista! Aina kun heitän 50-senttisen keräyslippaaseen tai ostan pullakahvit yliopistolla, joudun tekemään monta riviä tekstiä tiedostoon.

No ei ihan. Kannattaa vetää itselleen joku raja johonkin, jonka ali kirjanpitoa ei tehdä. Fyysinen käteinen on yksi hyvä nyrkkisääntö: se fyysinen käteinen, mitä sinulla on lompakossa tai sukanvarressa on sellaista, että ei tarvitse pitää kirjaa. Toisin sanoen minä pidän kirjaa vain niistä rahoista, jotka joskus näkyvät nettipankissani.

Jos nostan käteistä automaatilta, niin kirjaan sen tilille Expenses:Siirrot eli tavallaan siirrän tililtä käteen. Vastaavasti jos käyn pankissa tekemässä talletuksen, niin se tulee tililtä Income:Siirrot.

Tällä systeemillä on myös se sivuvaikutus, että lompakossa lojuvat pikkurahat käytän huolettomammin, tietäen että niistä ei synny henkistä krapulaa viimeistään siinä vaiheessa kun naputtelen tilit tasalle. Ehkä jonkinlainen "roskatili" myös huolettomille korttiostoksille voi sopia jonkun tyyliin.

Ison kauppakuitin pilkkominen

Ruokakaupassakin käydessä harvemmin ostetaan pelkkää ruokaa. Joskus on joku pesuaine tai deodorantti loppunut, joten sekin menee samalla matkalla. Ja kotona kädessäsi on yksi kuitti, jossa on yksi loppusumma. Tämän voi jakaa yhden tapahtuman sisällä erilaisiin tilisiirtoihin: 

2014-02-05 Ruokaa ja muuta
        Assets:Tilit:OP                 -15 €
        Expenses:Ruoka                  12 €
        Expenses:Koti                   3 €

Ja näin on tili taas tasattuna, eikä ruokaostokset hämärry liiaksi muista ostoksista. Jos tämmöinen nirhaaminen ei kiinnosta, niin tilin nimeksi voi harkita jotain yleisempää, vaikka "Elintarvike".

Tilien avulla voi tehdä mikrotilastointia

Riippuen vapaa-ajan määrästä ja viettämisestä voi olla "kiinnostavaa" vaikka erotella kahvi- tai alkoholiostokset erilleen kaikesta ruoasta. Näin näkee sitten vuosien saatossa, missä suhteessa tulee mitäkin ostettua, ja kuinka usein! Alitilejä voi rakennella niin listauksista saa aina ulos myös kokonaiset summat. Minulla on esimerkiksi tämmöisiä tilejä omassa kirjanpidossani: 

Expenses:Ruoka
Expenses:Ruoka:Kahvi
Expenses:Ruoka:Makeiset
Expenses:Ruokailut

Huomaa ero ruokaostosten ja ruokailujen maksamisten välillä. Ruoka-tilille merkitsen elintarvikeostokset ja Ruokailut-tili on sitten sitä kun syödään tai juodaan "ulkona".

Tilikirjan muokkaaminen editorilla

Koska tilikirja on puhdasta tekstiä, on kaikki mahdollista. Isoin syy ylipäänsä käyttää Ledgeriä jonkun graafisen ja "helppokäyttöisen" kirjanpidon, kuten GnuCashin, sijaan.

Ledger lukee aina kaikki kirjat alusta loppuun joka käynnistyksellä. Se ei siis jää muistelemaan virheitä edellisajokerralta tai mitään sellaista. Voit surutta korjailla ja muokkailla kirjoja (sikäli kun nyt puhutaan yksityishenkilöistä, jotka tekevät kirjanpitoa jo-verotetuista hyödykkeistä) suosikkieditorisi "search-and-replace" -toiminnolla.

Voit tehdä valmiita tapahtumapohjia (TextMaten snippet-toiminto, Vimin snipMate tai Emacsin yasnippet ja niin edelleen) tai voit vain pitää toisessa tiedostossa valmiita pätkiä valmiina kopioitavaksi ja liitettäväksi. Ledgerillä on myös oma xact-komento, johon kannattaa tutustua tehosyistä. Kaikki on mahdollista. Ja jos ei editorimakrot, niin vaikka pienet shell-skriptit tai Python-ohjelma, joka parsii jotain tietoa ulos. Myös Ledgerin ulostulosta saa paljon iloa irti. Minulla on esimerkiksi pieni ohjelmantynkä, joka hakee käyttötilini saldot ja pitää ne työpöydällä ajantasaisesti näkyvillä. Se kannustaa pitämään kirjat kunnossa.

Omaisuutta vai menoja?

Kun ostat ruokaa, niin se on aika selvästi menoja. Tai jos tilaat kahvilassa kahvin. Niitä rahoja ei saa enää takaisin. Helppoja päätöksiä. Vastaavasti jos ostaa osakkeita tai kultaa, niin ne on helppo merkitä omaisuudeksi. Joskus ne voi taas realisoida euroiksi — toivottavasti voitolla.

Mutta miten pitäisi toimia, kun ostat CD-levyjä? Uuden näppäimistön tietokoneeseesi? Nopeasti arvonsa menettävän keskitason älypuhelimen? Auton? Ovatko nämä menoja vai omaisuutta?

Tähän varmasti kaikkein alkeellisin taloustieteen ykköskurssin oppikirja ottaa hyvin kantaa, mutta minä lähdin siitä liikkeelle, että kaikki, joka on jollain tavalla jälleenmyytävissä, on omaisuutta. Paitsi että avaamattomat ruokajutut voivat vaikka mennä kaverille pikkurahalla ja että älypuhelimesta ei saa parin vuoden päästä kuin murto-osan hinnasta takaisin. Eli tämä on vahvasti sellaista oman maun mukaan tehtävää rajanvetoa. Ehkä viisainta olisi pitää omaisuustilit mahdollisimman tyhjinä, pitää vain pankkitilit ja mahdolliset osakkeet siellä.

Jos sattuu myymään jotain, joka ei ole omaisuudessa, niin sen voi merkitä itselleen tuloksi. Jos myy jotain omaisuudesta pois, niin se pitää tietysti vähentää omaisuudesta. Tässäkin tulee pieni dilemma eteen: 

2010-02-05 Corolla
        Assets:Tilit:OP                 -956 €
        Assets:Auto
; ...
2012-01-05 Corolla myyty
        Assets:Tilit:OP                 700 €
        Assets:Auto

Onko meillä nyt olevinaan vielä 250 euron edestä autoa jossain tallessa? Ei, jotenkin Auto-tili pitää nollata. Tämä on about paras ratkaisu, jonka olen itse löytänyt: 

2012-01-05 Corolla myyty oikein
        Assets:Tilit:OP                 700 €
        Assets:Auto                     -956 €
        Expenses:Auto

Tässä on se ongelma, että myydessä jotain pitäisi olla tiedossa se vanha ostohinta, mahdollisesti postikulut vähennettynä. Eikä ole todellakaan aina mahdollista, kuten kirjanpidon alussa tehtävästä pääomajutusta tiedämme.

Joten jos joku tietää paremmin oikean tavan tai keksii muuten vain jotain, niin please, ehdotelkaa. Muuten joudun jonain vuonna vielä käymään kirjastossa tutustumassa aiheeseen ja sitten muokkailla vanhoja tapahtumia päivätolkulla.

Ehkä se oikea tapa on vain merkitä kaikki ostettu irtain menoiksi ja olla sitten autuaan tietämätön hifisettinsä "arvosta".

Kommentit, kehitysehdotukset ja keskustelunavaukset ovat tervetulleita sähköpostitse.