Elisa tässä eräs kaunis päivä katkaisi. No, nyt jaksoin vaivautua tuohon kyykkimään koneen alle.
Haluan sanoa, että Kill Bill, Vol 2:n soundtrack on kovaa settiä isolla Koolla. Monenmaalaista poppia, nimenomaan tulee pop, tämä meidän yleisgenre, mieleen. Hyvää settiä. Ensimmäisen Kill Billin soundtrack on huonompi, mutta ei nyt niinkään pahasti huonompi. Vain vähän. Todella hyvää settiä. Mainiota, yes.
Myös tämä Ministry of Soundin koostama Acid Jazz Classics on hyvää tavaraa täynnä. No, niiin.
Vanha 2650-Nokiani menetti puhekyvyn. Mykkyys ei tullut yksin, vaan myös kuurous iski. Vaikka tekstiviesti kulki vielä, oli uuden puhelimen hankinta ajan kysymys. No, kontakteilta löytyi käytetty luuri, Nokian 6670. Ei mikään nätti kapine, vielä vähemmän se näytti toimivalta. No, käynnistyksessä meni pitkään ja heikosti. Annoin ladata vähän aikaa. Kyllä se siitä elpyi. Kameralla ei ole käyttöä. Näppäimistö on sekä huonosti aseteltu että aivan mahdottoman tunnoton. Tämä uusi ihme on isompi kuin vanhani. No, katsotaan, miten tämä sopeutuu. Onhan tässä sentään isompi näyttö, joka kylläkin taitaa indikoida nopeammin hupenevasta akusta. Akku on pykälää uudempi (BL-5C verrattuna vanhani BL-4C:hen).
Tykkäsin vanhasta luurista. Sen simpukkatyylistä ja joustavuudesta. No, ajat muuttuvat. Uusi puhelin maksoikin vain kympin.
