Teemme taas täyden ympyrän palatessamme orgmodeen, tuohon viha-rakkaussuhteen saaneeseen pakettiin. Edellinen thinktank-idea lopulta vääntyy siihen, että voin joko tehdä simppelin onelinereihin perustuvan paketin (luultavasti olisi ihan ihan hyvä), mutta haluan luoda yleisemmän rakenteen kuin mihin edellinen yltäisi. On siis flatfile-struktuuria (anki, thinktank) ja on puumaista rakennetta (henkilökohtaiset wikit). Siinä välissä on se lopullinen ratkaisu: outlinet ja tietenkin niiden kuningas, orgmode.

Orgmode on aina ollut siellä

Kun huomasin tarpeeni, ja sen työkalun, joka täyttää ne tarpeet, ryhdyin tutkimaan orgmodea ihan alkeista alkaen. Kävin pari lyhyttä tutoriaalia läpi ja ihan oikeata Emacsia näpytellen pääsin osittain jyvälle tiedon organisoinnin alkeista. Ajatuksena on ensin katsoa, miten se alkuperäinen ohjelma tekee asiat ja sitten voin uppoutua Vimille tehtyihin vastineisiin, niistä sitten myöhemmin lisää. Alkuperäinen Orgmode ei tule ihan noin vain kysymykseen, koska Emacsin editori on edelleen se sama kauhea läjä rasitusvammaa.

Ideat ovat vanha juttu

Alkuperäinen “think”-ajatukseni on orgmoden maailmassa nimeltään “capture”, mitä se kuvaavasti onkin. Capture the thought. Se siirtyy eräänlaiseen välivarastoon sieltä, ja asioita voi sitten jäsennellä eteenpäin varsinaiseen tietämyskantaan (refiling).

Vaihtoehdot

Eilen tutustuin orgmodeen Emacsista käsin ja tänään tutustun näihin vim-versioihin. Koska Emacsin editori sellaisenaan ei tule kuuloonkaan, on minulla joitain vaihtoehtoja.

• Emacs, Orgmode ja jokin Vi-emulointimoodi. Tavallaan tämä on fiksuin valinta, koska Orgmode on erittäin suuri ja mahtava paketti kaikkea. Tällä tavoin voisi ajatella käyttävänsä Orgmode-ohjelmaa, johon saa vi-näppäimet päälle. Vaatii jonkin verran työtä, koska Emacs toimii monessa kohdassa varsin toisenlaisella tavalla, mutta konffimalla siitä selviäisi. Tämän pidän vakavana harkintana, jos nuo Vim-plugarit eivät suostu leikkimään kanssani.
• VimOrganizer on se alkuperäinen idea. Taustalla käyttää Emacsia palvelinmoodissa vaikeita juttuja varten, ja etualalla Vim rullaa. Projektissa on iso määrä kaikenlaista kivaa, mutta kehitys on hidastunut ja dokumentointi on hyvin puutteellista. Eikä Emacsia edes sitten käytetä, eli käytännössä kyseessä on Vim-rewrite. Tuomittu jonkinlaiseen epäoptimaalisuuteen.
• Vim-orgmode on ilmeisestikin uudempi yrittäjä, jonka aikoinaan hylkäsin ajatuksistani sillä perusteella, että se ei käytä Emacsin alkuperäisiä moottoreita taustallaan. Tuomittu epäoptimaalisuuteen! Mutta nyt kun VimOrganizerkin osoittautui tällaiseksi hybridiksi, Vim-orgmode on saanut uutta kiinnostusta osaltani. Lisäksi tätä kehitetään kovaa tahtia ja on aktiivinen projekti kaikin puolin.
• Jokin muu outliner! Tämä kuulostaa samaan aikaan erittäin fiksulta ja samanaikaisesti erittäin suboptimaaliselta. Orgmode on tiedostoformaattina jonkinlainen de-facto -standardi, jonka hyödyntämisessä on etunsa. Vim-outlinereitä löytyy puolelta ja toiselta, joten toimivan ratkaisun löytämisessä ei luultavasti olisi ongelmia.
• Keksin orgmode-pyörän pari kertaa uudelleen. Valitettavasti tämä on houkutteleva ajatus, mutta mitä hittoa mies. Onneksi koulut jatkuvat aivan kohta, eikä jää aikaa tämmöisiin typeryyksiin. Mielessäni oli esimerkiksi sqlite-tietokantaa tageilla ja sitten toteuttaisin kaikenlaista pientä vimskriptein. Tulos ei olisi sitten orgmode-yhteensopiva ja kaikki hienot työkalut pitäisi itse koodata.

Raportoin, mihin olen päätymässä.