Pitkästä aikaa Nethackia, ja sain turistini turvallisesti yläilmoihin. Koska kuusi-palvelimeni alla toiminut nethack-alasivusto on kuopattu jonnekin, kirjoitan vaihtelun vuoksi pienen YAAP-viestin tänne blogiini.
Turisti, se suosikkitaiturini
Turistissa riittää viehätystä. Se aloittaa niin tyhjästä, mutta silti niin hyvällä varustuksella. Pelkkiä tikkoja ja yhtään suojaamaton havaijipaita päällään turistin luulisi häviävän alta aikayksikön, mutta kekseliäisyydellä pärjää kyllä. Turistilla on mukanaan viattoman näköinen luottokortti, mutta jolla voi availla lukitut kirsut ennen kunnollisemman avaimen löytämistä. Turisti tuo kalliin kameransa mukanaan, jolla voi häikäistä vihulaisia. Turistilla on paljon evästä mukana, joten ruokapula ei iske aivan heti, toisin kuin joillain muilla rooleilla.
Turistin hienoin puoli on sen versaalius eri aseluokissa. He nimittäin kykenevät käyttämään yhtä luokkaa lukuunottamatta kaikkia aseita vähintään basic-tasolla. Se tarkoittaa helppoa alku- ja keskipeliä, jos tikareita ei meinaa löytyä heti. Oma turistini löysi keihään, jolla se piikitteli kotvasen aikaa. Ei ehtinyt tosin piikitellä niinkään pitkään kun jo löysi bastardimiekan. Koska useimmat artefaktit ovat bastardimiekan päälle, oli erittäin kannattavaa vaihtaa pääase siihen. Turistini löysi myös sinänsä harvinaisen katanan maasta lojumasta.
Hyvä haarniskakin löytyi. Paksu kuin mikä, ja turistini AC(Armor class)-luokka oli reilusti pakkasella (pienempi parempi). Pientä uhrausjuhlaa vietettyäni naamalle lävähti erittäin käyttökelpoinen Frost Brand -artefaktimiekka, jota turistini käyttelikin yhdessä katanan kanssa melkein loppuun saakka.
Onnenkivet ja sokobanin selviteltyäni minulla oli reflektio kunnossa, mutta taikasuoja puuttui. Sain sen keräiltyä vasta Questini aikana omasta artefaktistani, eli erittäin mahtavasta luottokortista Platinum Yendorian Express Card. Se ei ole mikä hyvänsä luottokortti, vaan se tarjoaa telepatiaa, taikasuojaa, puolustussuojaakin. Ja mikä parasta, sillä voi latailla sauvoja ja muita taikaesineitä! Miten hieno esine se onkaan, kuin luotu taistelijan parhaaksi partneriksi. Monet ah-niin kovin kertakäyttöiset sauvat kuten kaivuusauva saa uutta puhtia kun sitä voi huoletta latailla useampaankin otteeseen. Hienommat taikaesineet, kuten runsauden sarvet tai taikahuilut saisivat kanssa kovan piristysruiskeen PYEC:n latailuista, koska taikaesineitä voi latailla rajoituksetta.
Itse peli meni tupla-aseistuksen ansiosta aika helposti eteenpäin. Gehennomissa pienet lonkeroystävämme söivät turistini aivoja kahteenkin otteeseen, ja joitain tärkeitä asioita aina vaipui unohduksiin. Onneksi tunnistuskääröistä ei ollut pulaa, ja sain asiat pidettyä maltillisella tasolla. Konfliktisormusta ei olisi löytynyt pelistä ilman pientä polymorfailusessiota. Ai niin, unohtuikin mainita: koska alku- ja keskipelin AC:ni oli niin hyvässä kunnossa ja aseistuskin oli huippuluokkaa, jätin toiveet sikseen. Lähes kaikki oli kunnossa, joten mitä sitä turhia rikkomaan hyvää konduktia. Sen lisäksi sain säilytettyä perinteiseen tapaan kansanmurhaamattomuuden ja itseni polymorfailumattomuuden. Pikabootsit löysin onneksi gehennomin peränurkilla. Taikasuojan tarjoavaa viittaa koitin etsiskellä, jotta olisin saanut hopealohikäärmesuomuhaarniskan käyttöön, ja amulettipaikka olisi vapautunut hengenpelastukselle. Sitä ei kuitenkaan löytynyt, joten jouduin ottamaan harmaata lohikäärmettä tilalle ja pitämään heijastusamulettia kaulassani. Viittana oli aivan alkupelissä löytynyt suojaviitta. Hanskat olivat näppäryyttä lisäävät mallit.
Ihan hyvä peli kaikkinensa. Turisti on suosikkiroolini, vaikka alkaa 5-6 turistivoiton jälkeen jo vähän tympiä. Lopputaistelu sujui liiankin helposti, vaikka jotenkin koin olleeni huonosti varustautunut siihen. Astraalitasolla en edes käyttänyt konfliktisormusta! Sormessa oli vapaan toiminnan sormus ja toisaalta toisessa uudelleenlatautuminen. Lopulta voitto irtosi 4,5 miljoonan pisteen turvin. Aika paljon!
