Tietoa, eli kaikenlaista pientä tietämystä, on kaikkialla. Ihminen oppii kyllä paljon, ja erityisesti kun on motivoitunut omaksumaan. Mutta edes kaikkein paneutunein ihminen ei aina opi kerrasta tehtyjä virheitä. Harvoin eteenosuvat toimintamallit jäävät herkästi unholaan, kun taito ei ehdi kehittyä rutiiniksi. Tämän asian korjaaminen on monenkin mielestä yksi avain onneen.

Muistilaput: Janki ja Anki

Luin päivä tai pari sitten niinsanotusta Janki-menetelmästä, joka on vain hieno sana perinteisille pänttäyslapuille. Kuitenkin sillä erotuksella, että annetaan aivojen hengähtää pänttäilyjen lomassa kunnolla. Jankin hienous paljastuu, kun pannaan tietokone asialle. Esilukemiseksi voi antaa Jack Kinsellan kirjoittaman introduktion menetelmän etuihin. Artikkelissa esitellään menetelmää erityisen Anki-ohjelman avulla. Kuvaruutukaappaukset selventävät menetelmää mielestäni paremmin kuin tuo alkuesitelmä. Menetelmä olisi seuraava:

1. Tehdään askareita; koodataan tai ylläpidetään systeemiä tai pohditaan matematiikkaa yms
2. Kiperän pohdinnan tai jonkun ongelman jälkeen kirjataan se ylös Anki-lapu(i)lle
3. Ohjelmaa konsultoidaan päivittäin, jossa se kertailee lappujen sisältöjä käyttäjältä. Tähän on varattu enintään 10 minuuttia päivässä
4. Jos kysymyslapun vastaus oli helppo tai tuli nopeasti mieleen, sen voi merkata helpoksi ja Anki ei kysy sitä vähään aikaan. Vastaavasti vaikeat tai virheelliset muistot merkataan vaikeiksi, jolloin Anki kysyy niitä aikaisemmin
5. Tietämyskantaa voi selata muutenkin, jos ongelma astuu esiin, eikä muista sitä. Jankkailun ansiosta kuitenkin pitäisi ennenpitkää osata kaikki ulkoa verraten vaivatta

Ei sen kummempaa. Kieltenopiskelijat ovat käyttäneet samaa jo kauan. Kinsella kannattaa myös ohjelmointikielien samaistusta luonnollisten kielien opiskeluun. Nykykielien kanssa sujuva kielitaito ei ole kaikki kaikessa, koska meillä on IntelliSenset ja omnicompletiot. Kuitenkin voidaan perustella ohjelmoinnin sujuvoitumista, jos koodaajan ei tarvitse aivan jokaista koukkua hakea kehitysympäristönsä automaatioista.

Ankikin on ohjelmana kivan kypsä. Se tukee pilvisynkkausta ja valmiiden korttisettien lataamista. Graafisuuskaan ei ole este, koska vastineeksi on saatu mm. LaTeX-tuki ja näppäimistökäytettävyyteen on panostettu.

Mutta miltäs tämä nyt sitten oikeasti kuulostaa? Aivan kuin tietämystietokantoja olisi aiemminkin pohdittu tässä blogissakin.

Henkilökohtaiset wikit jälleen

Niin. Anki mahdollistaa selattavan kysymys-vastaus -kortiston luomisen. Ja minulla on jo ennestään jonkinlainen tietämystietokanta meneillään henkilökohtaisen wikin muodossa. Tästähän on puhuttu ja kaikkea. Mutta puhutaanpa lisää. Esimerkiksi siitä, mitä tämä vielä kaipaa, ja mikä on vialla. Onko mikään?

Ankissa listat olisivat yksiulotteisia kokonaisuuksia. Joko selaat niitä yksitellen löytääksesi haluamasi tai käytät hakutoimintoa. Wikissä tieto rakentuu puiden muotoon. Haku yhtä helppoa mutta myös selaamalla voi löytää. Ongelmana on se, että sitä kuitenkin haluaisi tehdä helposti selattavaa aineistoa sinne Wikiin, mutta se osoittautuu hankalaksi. Liian syvä puu vie paljon aikaa viedä päämääräänsä ja liian leveä puu on hitaampi katsella läpi.

Wikin hyvä puoli on tietenkin se, ettei kaiken tarvitse olla kysymys-vastaus -muotoista. Uusien sivujen tekeminen on helppoa ja VimWikin tapauksessa kaikki tapahtuu verraten sulavasti vim-komennoin. Haluaisinkin nyt puhua vähän henkilökohtaisen wikin organisoinnista. Tästä aiheesta on valitettavan vähän tietoa netissä. Joko se org-mode on niin näppärä hakemisessa ja organisoinnissa, että kukaan ei tarvitse apua siinä, tai sitten henkilökohtaisten wikien pito ei ole läheskään niin suosittua kuin olettaa saattaa.

Minun henkilökohtaisen wikin etusivu on käytännössä lista erilaisia linkkejä alasivuille ja sitten lopussa on joitain mielenkiintoisia vinkkejä ja huomioita itselleni. Etusivu on 67 riviä pitkä, eli ei mene yhdelle näytölliselle, ellen avaa master-ikkunaan (Xmonadin juttuja).

Ja aika kaoottinenhan tämä on:

= Sisältöä =

- Pakastimen sisältö:
    - maksalaatikkoa
    - pihvi & perunamuussi
    - leipää

- [[Matlab]]

- [[Skeezujutut]]
- [[Ideoita]]
- [[Elokuvat]]
- [[John Coltrane]]

- [[Sähkö]]
- [[Muutto]]
- [[Asuntoja]]
- [[Osoitteet]]

- [[Pelailut]]

= ATK-jutut =

- [[tkt-2011]]
- [[Koneenjako 2011]]
- [[Gentoo]]
- Katalystit wintoosassa ja Samsung: resoluutio kondikseen asettamalla
  RGB-värikartat PC-moodiin

- [[Civ 5 in Wine]]
- MPD-klientti, tai [[Mediasoitin]]
- [[PDF-lukijat]]
- [X] Tapaus [[Verkko]]
- [[Casino]]

- [[Somentor]]

Sekaisin on iloisesti alaosioita ja pieniä artikkeleita, joita ei tule luettua. Tämän jälkeen tulee vielä yksi Vinkit-osio, jossa on verraten siististi joitain huomioita. Aikoinaan oli myös TODO-lista tässä, mutta kun sitä ei saanutkaan siististi integroitua Conkyyn niin otin pois. Nykyisin Rainlendar synkkaa kalenterimerkintöjen lisäksi nuo Todo-jutut Googleen niin se kelpaa kivasti.

Kokeilin kerran laittaa noita linkkejä matriisiksi, mutta siitä tulee rumannäköinen selattaessa. VimWiki osaa piilottaa nuo hakasulkeet (vimin conceal-toiminto), mutta ne tulevat esille kursorin tullessa riville. VimWiki muuten hyppelee linkkien välillä tabulaattorin voimin, mutta toisaalta ensin teen alkunavigointia hakemalla /-näpin voimin.

Mutta nyt sitten se varsinainen mietintä: aina ensin selvästi työnnän tajunnanvirtaa suoraan etusivulle, koska nämä wikit ovat erittäin tarkoituksella suunniteltu jatkuvan muokkauksen alle. Mutta kuten näkyy, en minä jaksa sitä kokoajan olla muokkailemassa. Koitan jatkossa parantaa motivaatiota muokkailuun. Olen nyt esimerkiksi mapannut systeeminlaajuiseksi näppäinyhdistelmäksi Win-g:n, joka laukoo gvimin wikin kanssa ilmoille.

Nopea on käynnistää (onhan minulla nyt ollut muutenkin wiki-niminen alias zsh:ssa) mutta uskoisin, että organisointi pitäisi saada kunnolla aloilleen, jotta olisi sitten aitoa motivaatiota ja sujuvuutta lisätä helpommin kaikenlaista uutta. Työhommissakni pidin omaa työkirjanpitoa tuonne. Oikein mukavasti toimii siinäkin. Saa samalla vaikka raporttia, jos työnantaja olisi sellaista kaivannut. Myös se org-mode tukee tuntikirjanpitoa. Tai, no. “myös” on väärin ilmaistu termi, koska VimWiki ei tue.

Tavoitteita? Ehkä etusivun tulisi olla enemmän pelkkä lyhyehkö linkkilistaus siten, että ensimmäinen haarasto on pieni, ja sitten alaosiot saavat olla leveämpiä. Saada 67-rivinen etusivu ehkä 20 riviin, jotta se näkyy pienilläkin ikkunoilla melko kokonaan. Ehkä annan vinkkilistauksen olla siinä perässä. Kun olen omaksunut jonkun vinkin mielestäni hyvin, voin siirtää sen pois tai perälle.

Mutta onko mitään konkreettista oppia asiasta tai tiukkaa teoriaa tästä tietämyksenhallinnasta. Isoissa yrityksissä voidaan käyttää dokumentinhallinnan lisäksi nettipohjaisia wikejä. Kaipaisin teoriaa tiedonhallinnasta. Liiallinen organisointi haittaa tiedon löytymistä ja liian löyhä tekee ylläolevan esimerkin mukaisia kasoja. Refaktorointi on onneksi helppoa. Mitenkähän tässä nyt tekisi, voi voi. No ei auta kuin sommitella:

• Gentoon ylläpitoon liittyvät jutut
• Windowsin ylläpitoon liittyvät jutut
• Ohjelmat (Matlab-linkin takaa löytyy luentomuistiinpanot kun tutustuimme Matlabin käyttöön)
• Pelailut
• Musiikki
• Elokuvat
• Opiskelu
• Arkisto (!)

No niin. Täällä on paljon vanhoja juttuja, jotka liittyvät yhteen projektiin. Ja menevät vanhaksi kun projekti on päätöksessä. Esimerkiksi asunnonhakuprosessistani on jonkinlainen sivu tuolla, jota tuskin tarvitsee etusivulla roikottaa.

Sitten toisaalta alasivuillekaan ei välttämättä tarvitse heti tehdä uusia alasivuja. Sen sijaan tukea foldaamista paremmin. Tämä on org-mode:n yksi peruspilareista. Ainakin paljon käytetty, jos ei muuta.

Enpä jaksa enempää kirjoittaa tähän. Energiaa voisi kanavoida niihin virallisiin resursseihin, joita olen kyllä etsinyt jonkin verran. Toivottavasti tästä on jollekin muulle apua tai innoitusta ryhtyä omien mietteidensä mestariksi.