Ostin tässä taannoin hauskat kuulokkeet, sveitsiläiset Ergo 2:t.
Ne ovat dynaamiset, kuten valtaosa muistakin markkinoiden kuulottimista. Elementit on kuitenkin kääritty upeasti järkälemäisen tukirangan sisään, ja korvat lepäävät ei-minkään päällä. Kuvassa on harhaanjohtavasti saman valmistajan supertuote Ergo AMT, mutta kori on identtinen Ergo 2:n kanssa.
Minullahan on jo AKG K-1000, ja sille tyydyttävän äänen tarjoava Marantz PM80, joten miksi moinen ryntäys ostamaan selvästi alemman tason laitetta? Ergo 2 maksaa uutena noin 200 euroa, joten mitä ihmettä. Entistä enemmän hämäryyttä aiheuttakoon seikka, että tiedän nykyisten vahvistimieni olevan melko kehnoja. Ei dedikoituja kuulokevahvistimia, ja Marantzin integroitu kuulokeanto on surkea jo Gradoilla testattuna.
Mutta silti istun nytkin tässä ja kuuntelen Ergoillani, nauttien Wolfmotheria. Pari asiaa: Ergot ovat mukavia päässä. Ei purista, ei kiristä. Ison pääni kanssa tosin K1000:t ovat vielä mukavemmat, ja en usko, että mukavampia löytyykään. Ergot lämmittävät röpömuovinsa kanssa mukavasti talvi-iltoina, mutta poskipäitä ne painavat ilkeästi. Lisäksi Ergo 2 osaa tarjota melko suoran esityksen silti muistaen äänikuvan! Kivaa bassoa konemusiikissa.
Mikä eniten äimistyttää, on suunnaton detaljien ryöppy, joita tämä kuuloke tarjoilee ilman kummempaa ponnistelua. Voi johtua tavasta, miten pidän K1000:ni (täysin avoimena), mutta ne eivät pääse lähellekään Ergo 2:sia, puhumattakaan varmasti AMT:stä. Suunnaton määrä detaljia tekee näistä helposti paremmat studiokuulokkeet kuin AKG:n “detaljihirviöistä”. Nämä rumilukset kaipaavat kuitenkin jotain, joka todella laittaisi nämä oikeutetusti soimaan.
Meier Corda Opera
Tohtori Jan Meier on tuttu mies, nimittäin häneltä ostin ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan) dynaamisen kuulokevahvistimen, Ariettan. En tiennyt paljoa vaihtoehdoista, enkä tiedä kyllä nykyiselläänkään, jos äänenlaatua ajatellaan. Arietta kuulosti todella parantavan Sennheiserin HD595:ejä ja Gradoja. Etenkin bassopää ohjautui uusille urille, ja meininki oli upeaa. Kuitenkin siinä vaiheessa kun vaihdoin Senkut HD650:hin, ääni jäi jotenkin vaillinaiseksi. En voi muuta kuin yhdistää tämän Ariettan ja HD650:n väliseksi hankaukseksi. Eikä Ariettan tehokkuus muutenkaan säväyttänyt.
Nyt saakin nähdä, kun löysin halvalla käytetyn Meier Corda Operan myynnissä. Opera oli Ariettan aikoihin silloin 2007 Meierin lippulaivavahvistin, oikein viimeisen päälle fiini. Balansoitu maadoitus on edelleenkin harvinainen näky. Opera tarjoaa kaksi kuulokereikää erilaisille kuormille, sekä mahdollisesti DAC:inkin, mutta sen kuulumisesta ostamaani yksilöön en ole täysin varma.
Se tuleekin tässä viikolla. Lähdin harhailemaan valtavirran poluilta heti ensimmäisen hifistelyvuoden sisällä, kun ostinkin uuden vahvistimen sijaan Staxit, jotka kyllä tyydyttivät niin mahdottoman hyvin. Nyt tuntuu kuin palaisin takaisin tälle vanhalle polulle, vaikka kuulokevalinta onkin vähän epämääräinen. Kiva vahvistin on kiva, ja ainakin toivoisin sen innostavan minua kokeilemaan kaikenlaista uutta.
Mutta veikkaan, että kaipaan pian takaisin K1000:n dominoimalle master-of-almost-all-trades -aikakaudelle. Nytkin olen kuunnellut K1000:tta tasan en yhtään viime keskiviikosta, kun olen vain tutkinut erilaisia Ergo 2 -vahvuusaloja. Ei pitäisi olla vaikeata päästä eroon kummastakaan, Ergosta taikka vahvistimesta. Olen kokeillutkin jo kalastella. Sellainen vika minussa on, että aloitan ehkä liian nopeasti kalastelun. K1000 on sellainen peto, että kyllä siinä pikkusintit väistävät suosiolla. Mutta, koko episodi saattaakin johtua siitä seikasta, että K1000 pitäisi avata ja tutkia, mikä siellä aiheuttaa rätinää. Alitajuntaisesti saatoin ajatella, että jos hyvinkin säästän pari viikkoa, jos kokeilen muuta sillä välin. Toivottavasti Opera tuottaa jotain yllätyksellistä, ja hifirintama siirtyisikin uusille urille!
