Kuusessa on hiljaiset päivät olleet. Ihmiset tuntuvat pysyvän linjoilla, UTF8 toimii, verkko ei ole katkeillut(?), ylläpitäjä ei ole evottanut (teidän nähden) ja kahvi maistuu edelleen juotavan hyvältä.
I'd like to share a revelation that I've had during my time here.
Kun silloin aikoinani sain kipinän — sanotaan vaikkapa päähänpinttymäksi — hankkia itselleni serveri jossa rullailee joku moderni linux-distro, ajattelin että tästä ei välttämättä mitään tule. Kuukausi oli huhtikuun loppu kun rupesin tätä haaveilemaan ja toukokuussa huusin itselleni huuto.netistä pentinhylyn. Tingin siihen näppäimistön kaupantekijäisiksi koska ps/2-näppäimistöjä ei ole koskaan liikaa, hiiriä kylläkin. No, kone tuli ja koska satuin liikkumaan sen verran epäilyttävässä porukassa että he välttämättä tukivat vain Gentoota (jotkut vastaanpanijat Debiania ja yksi epätoivoinen Ubuntua ajoi serverikoneessa) niin valintani oli Gentoo. Tuumasin itselleni että jos ei Gentoo taivu otteeseeni niin valintani olisi Debian.
Tutustuin Gentoo Handbookkiin yleisesti silmäilemällä opasta.
Kuusen asentelu meni yleisesti ottaen hyvin, aloittelijan virhe tuli tehtyä siinä että en ottanut raudasta selvää ennen kernelin konffausta ja verkkokortti jäi siten uudesta kernelistä tukematta. Asia ratkesi heti toisella käännöllä.
Kerneli oli tietenkin perustavis gentoo-patchsetin sisältävä 2.6.16-r7 (muistaakseni), en tiennyt silloin miten helppo hardened-kerneli olikaan.
Kaikki olisi ollut ylivoimaista ellei eräs gentooharrastaja olisi minua neuvonut niin monessa pikkuasiassa että en edes kärryillä pysy että montako asiaa hän neuvoillaan sai ehjättyä. Asiat menivät hienosti. Eräs todella epätoivoinen otti ja halusi minulta välttämättä shell-tunnuksen irkkausta varten. Minä olin kuin kissa pistoksissa servuni tietoturvan kanssa. Säädin äkkiä fork-pommilta suojaavat prosessirajat käyttäjille ja sitä rataa. SSH:n yli yrittivät tunkeilijat hyökkäillä joten tämä guru mentorini neuvoi minua tcp-wrappereiden ylöslaitossa.
Sitten olikin edessäni kuusen julkisivu tarkemmin. Virittelin kevyen veppisivun jossa oli alun perin vain php:llä toteutettu system("uptime");. Ja nykyään siitä sivusta on tullut täysin epäluettavaa roskaa, jonka edelleen ainoa "hyödyllinen" tieto olisi tuo sama system("uptime") -rimpsu jonka sieltä saattaa löytää.
Asiat rullasivat siihen että minusta tuntui että ehkäpä serverin virittelystä saisi kivan blogin aikaseksi. En ollut kuullut aiemmin vastaavanlaisesta konseptista, joten ideani sai itseltäni tukea varsin rajusti ja päädyin bash-skripteillä toteutettuun nanobloggeriin. Se toimi ihan kivasti mutta se oli täysin staattinen ratkaisu ja kommentointiominaisuutta ei siis ollut. Päädyin tähän Wordpressiin tutkittuani ensin b2evoa ja totesin että WP näyttää ja kuulostaa kivalta.
Koska blogini on tähän mennessä toiminnassa niin suuri osa jutustelustani on nyt luettavissa vanhoista entryistä. Blogi menee tänä päivänä nyt valitettavasti siihen että kun kaikki toimivat niin mitään ei ole raportoitavana. Mitä kertoisin kun mikään ei kiukkua. SSHd:n logeista tämänpäiväiset tunkeutujien käyttäjänimiehdokkaat? Eipä niitäkään ole thanks to the tcp wrappers.
Metalogd on kenties siitä huono vaihtoehto että se ei tarjoa yleispätevää messages-filettä. Kaipa everything vastaa sitä sitten.
BTW, vimin alkeet opettelin jo ennen kuusta; nimittäin jo kun sain päähäni hankkia itselleni shell-tunnuksen skeezunetistä.
Koska kaikkia kiinnostaa niin kuuntelen tällä hetkellä Giorgio Moroderin sävellystä Scarface -elokuvan soundträkiltä.