Kuuseni on kärsinyt kovalevyvioista. Se piippailee tuskissaan ja erilaisia ongelmia ilmenee. Olen aikeissa tehdä täysvarmistuksia pian. Nyt on tärkeimmät hötöt suojassa. Pitäisi lähiverkko virittää toimintakykyiseksi ja siten saisi nopeata tahtia siirrettyä varmistukset taltehen.
Sitten.
Mitä muuta? No se ainakin, että kirjoittaja katsoi Twin Peaks -sarjan läpi ja ihastui siihen. Läpikotaisin. David Lynch on tullut samalla tutuksi ja hänen leffansa ovat melko rautaista settiä. Eritoten tykkään viipyilevistä kohtauksista, jotka kestävät minuuttitolkulla. Vielä enemmän niistä, joiden tapahtumamäärä alittaa normaalisti viiden sekunnin kohtauksen.
Mulholland Drivessä oli mm. tämmöinen kohtaus, kun filmipomot tulivat esittämään vaatimuksia elokuvan näyttelijävalinnoista. Twin Peaksissa oli näitä alituiseen, joskin vain niissä jaksoissa, jotka Lynch itse ohjasi. Lynchin surrealistinen ote totisesti tuo jotakin uniikkia elokuvarintamalle ja Twin Peaks on todellakin, on oltava, yksi harvojen joukossa. Ei ole toista samanlaista.
Tänään suunnitelmissa katsoa se elokuva, prologi TV-sarjalle.
Thru a darkness in future past
a magician longs to see
one chants between two worlds
Fire, walk with me.
