Nyt vasta tulin huomanneeksi ohjelman, joka nappaa emergeprosesseissa tapahtuvien ja näkyvien pakettien viestien kollektoinnin talteen ja niitä voi selata sitten.

Tämä ihanuus on elogv. Siitä löytyy monta eri versiota: elogv on ncurses-pohjainen (siis selvä voittaja), elogviewer on GTK- ja kelogviewer QT-pohjainen. Se ei ole toistaiseksi tarjonnut mitään konkreettista hyötyä, mutta annapa olla jos tulee pitkä litania maailmanpäivityksen myötä. Ehdoton ohjelma, tulisi kuulua portage-utilsiin.

Tässä näkyy postausmäärän harventuminen hyvin: sinnittelijälukijat ovat sen huomanneet jo kun aikoinaan sain kuusen aisoihin, sen verta kesytettyä, ettei joka asiasta tule konfliktia ja tappelua, vaan asiat rullailevat omalla painollaan. Samoiten on tämä pihlaja päässyt siihen muotoonsa, että hommat rullailevat. Näppäimistö on konffattu sen verta, mitä tarvitsee. (Tarkoittaa siis sitä, että tarpeen mukaan otetaan näppäimelle uusi bindaus.) Hiiri ja softat toimivat, melkein. Ohjelmat, etenkin amarok edelleen kiukuttaa ajoittain. Ehkä se MPD pitäisi ottaa käyttöön.* Olisihan se kiva. USB-kovalevystäni haluaisin luopua, se kun starttailee ja stoppailee hyvinkin tiuhaan aina välillä. Ja luin, että kovalevyt eivät kestä kovin montaa spin-uppia. Olikohan lukemat jotain 10 000 kertaa tai vastaavasti.** Jos kovalevy starttaa vaikkapa 30 kertaa päivässä niin sehän on vain vajaa vuosi "elinaikaa". Siksi voisin koittaa siirtää tavarat toiselle levylle ja myydä tämän pois. Linuxissa ei tuota kovalevyä tarvitse samalla tavalla kuin windowsissa. Mistäköhän johtuu?

Muutama Sennheiser-ihannointipostaus on tullut tehtyä. Omasta mielestäni se on vähän niin ja näin… olisihan se kiva säilyttää blogi spesifioituneena, mutta onko siitä hyötyä, (tästäkin on puhuttu aikoinaan) kun blogi seisoo tyhjillään, postauksia tulee yksi per kuukausi. Aikoinani tein sen päätöksen, osittain tiedostamattani, että jätän blogin tarkkaan rajatuksi ja postausten määrä sai väistyä.

Ehkäpä valitsen nyt toisin. Todennäköisesti tulen postaamaan mahdollisista kuulokekokeiluistani ja kuulokevahvistimestani sitten tarkemmin juurikin tänne, jotta jotain eloa saadaan kehiin. Toisaalta tämmöiset mietinnät voisi aina kanavoida nimenomaan tänne.

*)Niin, katsotaan sitä postausta, jossa analysoin MPD:n kelvollisuutta ja syitä, miksi jatkoin amarokin kanssa. Eli suuria ongelmia teki lähinnä tuo, että symlinkit eivät tykitä. Nythän minulla on ollut jo hyvän aikaa tuo musiikkilevyni ext3:sena, eli siirrän uudet musiikit aina suoriltaan sinne, joten en säilytä musiikkia kahdessa paikassa. Voisin siis sen puoleen vaihtaa. Toinen asia on volyyminsäätö. Kuulokevahvistimeni osaa säätää volyymiä. Ei sitäkään tarvitse. Annan sille kokeilun taas ehkä viikonloppuna. Muistuttakaa siitä!

**) Mutuilun sijaan kävin katsastamassa WD:n sivuilta speksejä. En osaa äkkiseltään sanoa, miten tässä linuxissa nyt saisi selville kotelon sisältämän levyn. Testaamani ide-smart -niminen työkalu failasi yrittäessään lukea smart-tietoja usb-levystäni. No, joka tapauksessa otin jonkun Caviar SE -sarjan levyn tiedot selvitykseen ja selvisi, että ainakin kyseinen 400-gigainen levy kestää vähintään 50 000 pysähdys/sammutussykliä. Se siis tekee 25000 käynnistystä.