Vihdoin, oi vihdoin nyt päädyin kehittelemään rakkaaseen vimiini tarkennoksia värityksen suhteen. Ongelmahan tästä muodostui vasta kun luin hienosta VIM-oppaasta miten laitetaan statusbar uuteen kukoistukseen. No, virittelin sen statusbarin, ja tabbarin kanssa. Tässä lopputulema:

Varmasti itse kukin sen näkee: valkea taustaväri palkeissa paistaa silmään kuin päivänvalo keskellä yötä. Otin kirjan käteen ja luin värityksestä.

No, sittenpä tehdä paukaisin. Kopioin /usr/share -hakemistojen kätköistä defaults.vim -tiedoston ja loin uuden hakemiston ~/.vim/colors, minne sitten tyrkkäsin sen. Nimesin uusiksi ja laukaisin vimini. Tyhjän näköinen tiedosto ensi silmäyksellä, mutta sepä sen tarkoitus on ollakin. Vähän kuten tehdasasetukset. Koska pidän defaulteista syntaksivärityksistä, en näe vaivaa muutella niitä. Koskaan en ole tajunnut, miten hyvin pinkki käy mustaa taustaa vasten esimerkiksi merkkijonoissa. Tai kuten tuossa kuvaruutukaappauksessa, myös numerot menevät oletuksena siten.

Katsoin mallia muista valmiista colorschemeistä mitä löytyy oletusasennuksen jäljiltä ja tavoitteenani oli vain tab ja statusbarin muokkaaminen edustavammaksi. No, pidemmittä puheitta, ei siinä mitään ihmeellistä sanottavaa ole tekovaiheesta.

Mitä tässä sitten mättää? Se on esteettinen, omaan silmään kyllä. Statusbar on punainen kun se on aktiivinen ja harmaa kun ei ole. No, joku ongelma siinä on! Siinä on vähän niinkuin se homma, että tekstit voivat helposti mennä sekaisin ja on epäselvää, missä kulkee sisällön ja käyttöliittymän raja. Homma näyttää äärimmäisen tyylikkäältä jos muokataan tekstitiedostoja, joissa ei ole syntaksiväritystä. Silloin näyttää hyvältä. Mutta kun koodia .. pitäisi vääntää.

Silloin auttaa kun palkit erottuvat taustansa puolesta. Ainut väri, joka vähän näyttää olevan asiallinen ,eikä pistä silmään, on tummanharmaa. Jostain syystä se ei aina näy oikein tässä. Teen muutoksia ja laitan uutta kuvaa tulemaan.

Nyt tein muutoksia. Koen nämä nyt jokseenkin tyydyttäväksi katsella, eivätkä nyt ainakaan sekoa muuhun massaan tummaan. Tässä vielä ensin kuvanen siitä hienoudesta, mitä vim esittää silloin, kun sillä editoidaan puhtaasti vain tekstiä:

Noniin. Päädyin tekemään sitten niin, että otan räikeän taustavärin, joka indikoi ehkä parhaiten aktiivista päätyä. Toinen tekniikka olisi ollut käyttää esimerkiksi vihreätä. Tai ehkäpä myös tavallinen musta, ei läpinäkyvä tausta kelpaisi. Sitten esimerkiksi toisella olisi harmaa teksti ja toisella keltainen. Esimerkiksi. Katsotaan nyt, miten niitä jaksaa väkerrellä. Terminaali- ja konsoliohjelmien kanssa on aina tämä sama alituinen tappelu. Miten käyttää vähäiset värit viisaasti. Ei ole järkeä editoida itse terminaalin värejä, vaikka niitä voisisikin fiksata rgb-tarkkuudella, koska ei se vim ole ainut ohjelma, jota käytän. GVim tarjoaa joustavat säädöt ja paljon muutakin, mitä konsoli-vimistä on jouduttu jättämään pois, mutta se ohjelma on taasen ihan oma ohjelmansa. Jos haluan editoida terminaalista käsin, editoin sen tavallisella vimillä ja sillä siisti.

Ja tässä se toistainen voittajatyö:

Btw, päivän löytöni musiikissa on Kraftwerkin Radioactivity joka on yksinkertainen, mutta hyvin retrohtava ja tyylikäs kappale. Se löytyy samannimiseltä albumilta, vuodelta 1975.