Tilkkutäkkielokuvat
Tilkkutäkkejä vai palapelejä?
Tilkkutäkkielokuvien karakteristinen piirre on sisältää monia pieniä tarinoita samalta alueelta ja joiden henkilöillä on joitakin pieniä yhteyksiä. Ei siis mitään juontamuuttavaa pärähdystä konnektioiden takia, vaan lähinnä kuriositeetteja. Pääasia ei ole hahmojen määrässä, eikä sinänsä siis konnektioissakaan, vaan hienovaraisissa yhteyksissä. Katsoja nauttii pienistä kuriositeeteista siinä missä isommistakin.
Yleensä hahmoja on paljon ja näiden välillä lomitellaan tiuhaan. Elokuville tyypillistä on myös pituus – alle kahden tunnin ei ehditä kokemaan niin paljoa. Näissä elokuvissa rakennetaan suhteita katsojan ja kaikkien kytkösten välille.
Esimerkkejä
- Short Cuts (1993) on suuren Bobby Altmanin näkemys tilkkutäkkeilystä LA:n seudulla. Hyönteismyrkyt, juopot limusiinikuskit, poliisit ja monet muut saavat kyytiä keskenään hyvin löyhänläisessä kytköksessä.
- Magnolia (1999) on erittäin suuren Paul Thomas Andersonin magnum opus, jossa LA:han sijoittuvat ihmiset keräilevät voimiaan ja ihmissuhteita. Lopussa tapahtuu suuri luonnonmullistus.
- Babel (2006) kertoo marokkolaisesta vuohifarmarista, japanilaisesta koulutytöstä, amerikkalaisesta pariskunnasta ja meksikolaisesta lapsenlikasta. Erittäin kiinnostava esitys tähän genreen.
- Cloud Atlas (2012) on Wachowskin sisarusten megaeeppinen paketti, joka kattaa yli sadan tuhannen vuoden ajanjakson kuudessa eri ajanjaksossa. Paljon jännittäviä tilanteita ja kaikin puolin erittäin sulava kokemus tämäkin.
- Dunkirk (2017) sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen pohjois-Ranskaan, missä natsit saartavat brittejä ja ranskalaisia, ja on aika vetäytyä emosaarelle. Nolanin kädenjälkiä täynnä oleva sotaelokuva on toteutettu tilkkutäkkimäisittäin.
Sinä annat kommenttina lisää ehdokkaita, jos tiedät.