TV-kokeiluja 4K:ssa

Kahden näytön työpöytäratkaisuni on näillä näkymin saamassa täyden uudelleenmylläyksen. Samalla saattaa mennä moni kymmenvuotinen ratkaisu uusiksi.

Moninäyttöinen osaaja olen ollut aika pitkään, varmasti nyt 14 vuotta nyt ainakin? Mitähän tähän osaisi sanoa. Ruutualan tuplaaminen toisen näytön avulla on paljon näytön kasvattamista efektiivisempi tapa tuoda ruutualaa lisää. Vertaa, miten tila käyttäytyy samankokoisessa kaksiossa vs yksiössä. Kaksi näyttöä on hyvä, kolme on upea ratkaisu.

Mutta nyt on ollut hiljan tarvetta uudistaa olemassaolevia näyttöjäni – paraikaa 20" Eizo ja 24" Asus. Yhdessä ne tuovat noin 3.6 megapikseliä tehollista ruutualaa käytettäväkseni. Tämä on ihan hyvä luku monessa asiassa, mutta koodaushommissa se vähän kiristelee, täytyy sanoa. Kolmas näyttö ja pari lisämegapikseliä tuo riittävästi mehua lasiin, mutta tässä kohtaa aloin miettiä, voinko parantaa muitakin aspekteja samalla.

Erilaisia ideoita palloteltuani päädyn aika radikaaliin ajatukseen/kokeiluun: 4K-telkkarit ovat halpoja ja nyt on tammikuun alennusmyynnit menossa. HiDPI-4K-näytöt ovat kalliimpia, vaikka hyvin tyydyttäviä kapistuksia. Nyt ideana on toteuttaa skaalaamatonta "loDPI"-kuvaa jolloin 4K-näytöstä saa irti 8 tehollista megapikseliä. (150% skaalauksen kanssa tehollista työpöytäalaa jäisi 3.68 megapikseliä, mikä ei ole karsean huono sekään, mitä nyt vain se on nykytilanne.)

Kun puhutaan pikselimitoista ja fyysisistä mitoista niin sattumoisin käy niin, että 4 kopiota nykyisestä päänäytöstäni (Asus 24" FullHD) laitettuna 2x2-matriisiksi vastaa melkein kaikilla tavoilla yhtä 48-tuumaista 4K-telkkaria. Pikselit, fyysiset tuumat ja pikselitiheyskin kaikki täsmäävät. Ajatus kaikesta tästä tilasta huimaa jo valmiiksi! Tuntuu myös hullulta olla palaamassa takaisin yhden näytön käyttäjäksi, mutta numerot eivät valehtele – saan tietyllä tapaa tuplasti lisää pikseleitä nykysettiini nähden ja jotkut asiat muuttuvat vaivattomiksi.

TV:n soveltuvuus tietokoneen monitoriksi

Olen tietty vähän huolissani televisioiden soveltuvuudesta monitorikäyttöön. Jostain oikeasta syystähän ne maksavat niin paljon vähemmän kuin oikeat näytöt. Mutta esimerkiksi LG:n speksejä lukiessa moneen kysymykseeni löytyy vastaukset:

input lag
mittausten mukaan peli/työpöytätilassa ollessaan viive on täysin samaa ~10 millisekunnin luokkaa kuin työpöytämonitoreissakin.
katselukulmat
LG on IPS-paneeli, joten radikaalitkin katselukulmat lienevät ihan riittävän hillittyjä.
lämmöntuotto
luultavasti viimeistä huutoa oleva EU-määräysten mukainen TV käy yhtä viileänä kuin nykyiset pari näyttöäni yhdessä.
katseluetäisyys
merkkailin seiniin 49-tuumaisen LG:n ääriviivat ja kyllä se ihan siedettävältä vaikuttaa. Niskanhan pitäisi teoriassa pysyä hyvin notkeana. Käytännössä kaikki pikselit eivät ole kuitenkaan täydessä käytössä, vaan silmien välittömään näkökenttään mahtuu paljon olennaista, ja sitten sivualueille mahtuu paljon epäolennaista.
paneelin laatu
Tämä on se iso juttu. Paneelin laatuun kuuluvat tekijät, kuten mahdollinen värinä, humina, väritoisto, sävytasot, välke, taustavalaisun taso. Pitää nyt vain elää ja katsella.

Ikkunalogistiikka, Xmonad ja tiletys

Tilettävä Xmonad on ollut minulla käytössä jonkun kymmenisen vuotta nyt. Se palvelee niin näppärästi ja sen isoin vahvuus kilpailijoihin nähden on erittäin fiksu monen näytön tuki.

Tiletys on luontaisesti ikkunanhallintafilosofiana hieman tilankäytön suhteen tuhlaavainen, mutta vastineeksi saa selkeätä johdonmukaisuutta ikkunanhallintansa.

Nyt on pientä huolta siitä, että onkohan kahdeksan megapikselin kanssa tiletysalgoritmit kestämätön idea alkuunsakin. Lisäksi yhden näytön kanssa Xmonadin monen näytön vahvuudet häviävät. Olen vapaa tutkimaan kenttää ja ehkäpä löytämään joitakin uusia ideoita.

Näitä asioita on tullut mietiskeltyä tässä toimitusta odotellessa. Tuskaisen paljon häslinkiä kotiintuonnin kanssa. Odottavan aika on pitkä!


Kommentit, kehitysehdotukset ja keskustelunavaukset ovat tervetulleita sähköpostitse.